Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKasila Kirsti
dc.contributor.authorDinga, Jutta
dc.date.accessioned2016-06-28T12:43:46Z
dc.date.available2016-06-28T12:43:46Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1545532
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50621
dc.description.abstractTIIVISTELMÄ Dinga, J. 2016. Sovelletun rentoutusmenetelmän arviointi sykevälivaihtelua mittaamalla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu-tutkielma, 61 sivua, 12 liitettä. Krooninen stressi on yhdistetty kohonneeseen sairastavuuteen sekä kuolleisuuteen. Sovellettu rentoutus on empiirisesti tutkittu ja validoitu, näyttöön perustuva itsehallinta- eli coping-menetelmä. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole käytetty sykevälivaihtelun mittaamista sovelletun rentoutuksen arvioinnissa. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus oli selvittää, minkälaisia muutoksia sovelletun rentoutuksen interventiolla on koehenkilöiden stressiin ja palautumiseen sykevälivaihtelua mittaamalla sekä miten koehenkilöt kokevat menetelmän harjoittelun ja minkälaisia vaikutuksia he kuvaavat menetelmällä olevan elämäänsä. Tutkimuksen koehenkilöinä oli 12 työssäkäyvää naista (n = 9) ja miestä (n = 3) (keski-ikä = 42 ±11), jotka osallistuivat kymmenen viikon sovelletun rentoutuksen interventioon maalis-toukokuussa 2014. Interventio koostui kerran viikossa toteutettavasta ohjatusta harjoituksesta ryhmässä sekä omatoimisesta päivittäisestä harjoittelusta, josta tutkittavia pyydettiin pitämään harjoituspäiväkirjaa. Tutkimus sisälsi kolme sykevälivaihtelumittausta: alkumittaus ennen interventiota, loppumittaus intervention päätyttyä sekä 3 kuukauden seurantamittaus. Tutkimuksessa käytettiin Firstbeat-hyvinvointianalyysia, jossa mittaus tapahtui kolmen vuorokauden aikana koehenkilöiden omissa toimintaympäristöissä. Tutkittavat vastasivat ennen jokaista mittausta terveystottumuksia koskevaan kyselyyn. Aineisto sykevälivaihtelusta analysoitiin toistomittausten varianssianalyysillä ja kyselyt Friedmanin testillä. Lisäksi tarkasteltiin koehenkilöiden sovelletun rentoutuksen menetelmälle antamia merkityksiä ja kokemuksia harjoittelusta analysoimalla heidän harjoittelupäiväkirjojaan ja intervention lopuksi kerättyä kirjallista palautetta sisällön erittelyn keinoin. Koehenkilöiden stressin osuus vuorokaudessa lisääntyi alku- ja seurantamittausten välillä 50 prosentista 53 prosenttiin, mutta samalla myös palautumisen osuus oli lisääntynyt 19 prosentista 26 prosenttiin. Palautuminen työaikana oli lisääntynyt 14 minuutista 30 minuuttiin. Lisäksi palauttavan unen määrässä ja laadussa oli tapahtunut muutoksia: palautumisen osuus unijaksosta oli lisääntynyt 49 prosentista 64 prosenttiin, ja sykevälivaihtelu (RMSSD) uniaikana oli kasvanut 48 ms:sta 56 ms:iin. Terveystottumuskyselyn vastausten perusteella joitain muutoksia oli tapahtunut myös koetun stressin vähenemisessä. Tilastollisesti merkitseviä eroja tuloksissa ei ollut. Laadullisessa analyysissä harjoittelupäiväkirjoista erottui neljä erilaista teemaa: harjoittelukäytäntöihin liittyvät havainnot, positiiviset kokemukset harjoittelusta, harjoittelun haasteet sekä kehotietoisuuteen liittyvät havainnot. Sovelletun rentoutuksen vaikutukset koehenkilöiden elämään jakautuivat palautteissa kahteen erilaiseen teemaan: rentoutumisen harjoitteluun ja sen oppimiseen sekä pysähtymiseen ja tietoisuuden lisääntymiseen. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että sovellettu rentoutus yhdistettynä sykevälivaihtelusta saatuun palautteeseen on toimiva menetelmä lisäämään palautumista hereilläolo- ja uniaikaan, ja saattaa voimavaroja vahvistamalla edesauttaa myös muita positiivisia terveyskäyttäytymisen muutoksia.fi
dc.description.abstractABSTRACT Dinga, J. 2016. Evaluating applied relaxation by measuring heart rate variation. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s Thesis in Health Promotion, 61 pages, 12 appendices. Chronic stress is associated with higher morbidity and mortality. Applied relaxation is an em-pirically investigated and validated evidence-based coping method. In previous studies heart rate variation has not been a measurement for evaluating the effects of applied relaxation. The purpose of this Master’s Thesis is to study whether an applied relaxation intervention has ef-fects on the participants’ stress and recovery levels by measuring heart rate variation, and also to study the participants’ experiences of practicing relaxation and its’ effects on their lives. Twelve participants, of which nine were women and three were men (mean age 42 ±11), took part in a 10-week applied relaxation intervention in March-November of 2014. The intervention included a once-a-week group session and independent daily practice, from which the partici-pants were instructed to conduct a personal experiences journal. The study included three heart rate variation measurements: pre- and post-intervention and a 3-month-follow-up. The meas-urements were conducted with Firstbeat-analysis device, which measures the participants’ heart rate variation for three days during their day to day life. The participants answered a health be-havior questionnaire prior to each measurement. The measurements were analyzed statistically with a repeated measures analysis of variance and answers to the questionnaire with Friedman’s test. A qualitative analysis was also used to study the participants’ experiences of the applied relaxation method by analyzing their practice diaries and written feedback collected post-intervention. The amount of stress increased between pre-intervention and 3-month-follow up from 50 % to 53 %, and the amount of recovery also increased from 19 % to 26 %. Recovery time during working hours increased from 14 minutes to 30 minutes. Sleep quality had also improved: the amount of recovery during sleep had increased from 49 % to 64 % and heart rate variation (RMSSD) increased from 48 ms to 56 ms. When looking at answers from the health behavior questionnaire, the participants had also become more physically active, felt less stressed and had an increased sense of well-being. The changes in measurements were not statistically sig-nificant. The participants’ experiences of practicing relaxation were divided into four themes: observations of the practice, positive practice experiences, challenges in practicing and observa-tions of body awareness. The feedback from the effects of applied relaxation on the partici-pants’ lives was divided into two themes: 1) practicing and learning relaxation and 2) staying still and becoming more aware. Applied relaxation when combined with bio-feedback from heart rate variation is a functioning method for increasing recovery during waking- and sleep hours, and can also increase the par-ticipants’ ability to make other positive changes in their health behavior.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (89 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othersykevälivaihtelu
dc.titleSovelletun rentoutusmenetelmän arviointi sykevälivaihtelua mittaamalla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201606283371
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.date.updated2016-06-28T12:43:47Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysorentoutus
dc.subject.ysostressinhallinta
dc.subject.ysosyke


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot