Turvapaikanhakijanaisten kokemuksia naisille suunnatun kerho-toiminnan vaikutuksista kotoutumiseen

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin naisille suunnattu SPR:n kerhotoiminta on tärkeää turvapaikanhakijanaisille varhaisen kotoutumisen näkökulmasta. Aihetta lähestytään kielenoppimisen, kulttuurintuntemuksen ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä ovat: Mitä asioita turvapaikanhakijanaiset nostavat esille puhuttaessa suomen kielen oppimisen vaikutuksista heidän elämäänsä? Mitä asioita turvapaikanhakijanaiset nostavat esille puhuttaessa suomalaisen kulttuurin tuntemuksen ja verkostoitumisen vaikutuksesta heidän elämäänsä? Mitä merkitystä naisille on sillä, että kerhotoiminta on naisille suunnattua? Millaista tukea tutkijan havainnot antavat edellisiin asioihin? Tutkimus asettuu fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen alueelle, jossa ihminen tutkii ihmistä -tyyppinen ajattelu on keskiössä. Tutkimukseen osallistui kaksi pohjoissuomalaisen vastaanottokeskuksen naisasiakasta, jotka ovat säännöllisesti olleet mukana kerhojen toiminnassa. Aineisto kerättiin avoimessa ryhmähaastattelussa. Tutkimuksen haastatteluaineistoa tukevat tutkijan havainnot kerhotoiminnasta. Analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen tulosten perusteella kerhotoiminnalla on suuri merkitys naisten varhaiselle kotoutumiselle, sillä kerhotoiminta tukee voimakkaasti sosiaalisten verkostojen muodostumista maahanmuuttajien ja kantaväestön vä- lille. Suhteet suomalaisiin vaikuttavat olevan merkittäviä kulttuurisesti, koska tapakulttuuri välittyy tutkimushenkilöiden mielestä sosiaalisissa kontakteissa. Kielenoppimisen kannalta kerhot ovat hyvä paikka edetä maahanmuuttajien kulloistenkin kielenoppimistarpeiden mukaan, koska epävirallisena oppimispaikkana kerho pystyy nopeasti reagoimaan oppijoiden tarpeisiin. Naisille on tärkeää myös kerhojen suuntaaminen pelkästään heille, koska he kokevat pystyvänsä vapautumaan ja toimimaan rennommin naisseurassa. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia suuremmassa mittakaavassa varhaisen kotouttamisen merkitystä ja siihen parhaiten soveltuvia keinoja. Kattava katsaus eri vastaanottokeskuksien yhteydessä toimivista kerhoista olisi hyödyllinen. Tämän tyyppinen tutkimus olisi myös keino saattaa toimintaa yhdenmukaisemmaksi ja tukea eri paikkakuntien kerhotoimintaa.