dc.description.abstract | Yhdysvaltalaista yhteiskuntaa on sen 1900-luvulla kehittyneestä taloudellisesta valta-asemasta huolimatta jo pitkään vaivannut niin sanottu köyhyyden paradoksi: huono-osaisuuden ja epätasa-arvon ilmeneminen yhdessä maailman rikkaimmista valtioista. Tätä paradoksia on käsitelty toisinaan myös amerikkalaisessa kirjallisuudessa, josta esimerkkinä on Tom Wolfe satiirinen romaani The Bonfire of the Vanities (Turhuuksien rovio, 1987).
Tämä tutkielma tarkastelee teoksen kuvausta 1980-luvun New Yorkin kaltaiseen suurkaupunkiin
keskittyneestä köyhyydestä, etenkin vähemmistöjen keskuudessa. Käyttäen pohjana 1960-luvulta
alkanutta keskustelua alempiin sosiaaliluokkiin vaikuttavista ongelmista niin ulkopuolisten
instituutioiden kuin niiden sisäisen järjestäytyneisyyden tasoilla, tutkielma pyrkii selvittämään vahvistaako Wolfe ennestään vallalla olleita käsityksiä köyhyyden syistä ja vaikutuksista yksilöön, vai pyrkiikö hän purkamaan näitä ja esittämään uusia näkökulmia aiheeseen.
Tutkimuksen taustalla vaikuttaa etenkin sosiologinen teoria liittyen huono-osaisuuteen
yhdysvaltalaisessa kontekstissa, mihin liittyy niin taloudellisia, historiallisia, kuin yksilöllisiäkin puolia. Tärkeässä osassa ovat tietysti myös representaation ja identiteetin kysymykset, johtuen etenkin romaanin keski- ja yläluokkakeskeisistä näkökulmista, jotka näkyvät varsinkin köyhyyden käsittelemisessä moraalisten kysymysten kautta.
Tutkimus osoittaa, kuinka Wolfe kuvaa alempia sosiaaliluokkia sosiologiassa käsiteltyjen ilmiöiden pohjalta, ja esittää luokan vaikutuksia monella elämän osa-alueella, kuten työllisyydessä, koulutuksessa ja henkilökohtaisissa yhteyksissä. Kuitenkin näkökulmien vähäisyys, etenkin juuri huono-osaisten osalta, nähdään romaanin puutteeksi, sillä sen sijaan että se haastaisi keski- ja yläluokkaisia näkemyksiä kunniallisuudesta ja siitä, mikä on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää, köyhyyden representaatio leimautuu kauttaaltaan näiden sosiaaliluokkien arvojen ja odotusten mukaan. | fi |