dc.contributor.advisor | Mäntynen, Anne | |
dc.contributor.author | Palsa, Jasmin | |
dc.date.accessioned | 2016-06-06T11:04:09Z | |
dc.date.available | 2016-06-06T11:04:09Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1542790 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50123 | |
dc.description.abstract | Tutkin yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden käsityksiä kieliopista ja kielitiedosta sekä niiden tarpeellisuudesta sisällöllisen ja kielellisen analyysin avulla. Analysoin yhdeksäsluokkalaisten vastauksia tutkimuskyselyyn, jossa he ovat määritelleet kieliopin ja kielitiedon käsitteet sekä arvioineet niiden tarpeellisuutta. Aineisto koostuu 51 oppilaan vastauksesta neljään avoimeen kysymykseen. Peilaan oppilaiden vastauksia kieliopin ja kielitiedon yleisiin määritelmiin ja kehitykseen sekä asemaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, jotka asettavat kehykset peruskoulussa annettavalle opetukselle.
Oppilaat tuntevat kieliopin käsitteen melko hyvin, kun taas kielitiedon käsite on heille melko vieras. He liittävät etenkin kieliopin kielen norminmukaisuuteen ja oikeinkirjoitukseen ja kokevat sen kuuluvan kouluun. Kielitiedon he näkevät laajempana käsitteenä ja vapaa-ajalla melko tarpeellisena taitona. Tiedot kielestä ja sen osa-alueista koetaan tarpeellisiksi, rakenteiden ja muotojen osaaminen puolestaan turhaksi. Tällainen näkemys on huomioitu myös uudessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014, joissa korostetaan kielenkäytön yhteyttä käytäntöön irrallisten esimerkkien sijaan.
Oppilaat määrittelevät kielioppia ja kielitietoa samansuuntaisesti, kun taas niiden tarpeellisuus koetaan eri tavoilla: kun toinen oppilas kokee tarvitsevansa kielitietoa monipuolisesti kaikkeen, toinen kokee, että ei tarvitse sitä mihinkään. Kieliopin määrittelyssä ja siten tarpeellisuuden arvioinnissa on havaittavissa vanhanaikainen käsitys kieliopista erilaisten muotojen ja nimitysten ulkoa opetteluna, mikä selittää osittain oppilaiden kielteistä asennetta sitä kohtaan. Kielitiedon määrittely tuottaa oppilaille haasteita, mutta siihen ei liity yhtä vahvoja ennakkoasenteita kuin kielioppiin. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (73 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | kielitieto | |
dc.title | "Ollaan rehellisiä mikä hitto on kielitieto" : yhdeksäsluokkalaisten käsitykset kieliopista ja kielitiedosta | |
dc.title.alternative | Yhdeksäsluokkalaisten käsitykset kieliopista ja kielitiedosta | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201606062896 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Kielten laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Languages | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Suomen kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Finnish | en |
dc.date.updated | 2016-06-06T11:04:10Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 309 | |
dc.subject.yso | kielioppi | |
dc.subject.yso | äidinkieli | |
dc.subject.yso | yläkoulu | |
dc.subject.yso | opetussuunnitelmat | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |