TIIVISTELMÄ
Puustinen, Heikki ja Viksten, Sami 2016. Suomalaisten jalkapalloilijoiden urapolut ja motivaatiotekijät. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu- tutkielma. 108s.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten jalkapalloilijoiden urapolkuja ja motivaatiotekijöitä 6–23-vuotiaana. Urapoluista tarkasteltuja tekijöitä olivat syntymäajankohta, syntymäpaikkakunta, jalkapalloharrastuksen aloituspaikkakunta, jalkapallon valikoituminen päälajiksi, määrätietoisen jalkapalloharjoittelun alkaminen, muiden lajien harrastaminen sekä jalkapallon ja muiden lajien harjoittelumäärät. Harjoittelumääristä oli eroteltu tarkoituksenmukainen harjoittelu sekä tarkoituksenmukainen omaehtoinen pelailu. Motivaatiotekijöistä selvitettiin sisäistä motivaatiota, integroitua säätelyä, tunnistettua säätelyä, pakotettua säätelyä, ulkoista motivaatiota sekä amotivaatiota. Urapolkuja vertailtiin A-maajoukkuepelaajien, ikäkausimaajoukkuepelaajien sekä veikkausliigapelaajien välillä.
Motivaatiotekijöitä vertailtiin varhain ja myöhään erikoistuneiden huippujalkapalloilijoiden välillä.
Tutkimuksen kohteena olivat suomalaiset jalkapalloilijat: A-maajoukkuepelaajat, U19- sekä U21-ikäkausimaajoukkuepelaajat sekä veikkausliigapelaajat (n=43–70). Aineisto kerättiin alkuvuodesta 2016. Tutkimuksessa tehtiin yhteistyötä Suomen Palloliiton kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja aineisto kerättiin kvantitatiivisen tutkimusotteen mukaan. Kysely toteutettiin verkkokyselynä MrInterview-ohjelmalla. Palloliitto lähetti sähköpostilistojensa kautta kyselyn pelaajille. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 22 –ohjelmalla. Aineiston analysoinnissa käytettiin keskiarvoja, keskihajontaa, prosenttijakaumia ja minimi- sekä maksimiarvoja. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin yksisuuntaisella ANOVA–varianssianalyysillä, T-testillä sekä khiin neliötestillä.
Tutkimustulosten mukaan syntymäajankohdalla ei ollut merkitystä jalkapalloilijoiden urapolkuihin. Suurin osa suomalaisista huippujalkapalloilijoista oli syntynyt ja aloittanut jalkapalloharrastuksen Suomen suurissa kaupungeissa (yli 100 000 asukasta). Jalkapallon harrastaminen aloitettiin keskimäärin 4–6 vuoden ikäisenä ja seurassa harrastaminen aloitettiin keskimäärin 6–7 vuoden ikäisenä. Jalkapallo oli valikoitunut päälajiksi ja määrätietoinen jalkapalloharjoittelu oli alkanut keskimäärin 10–12 vuoden ikäisenä. Muiden lajien harrastamisessa oli havaittavissa selkeää vähenemistä 12 ikävuodesta eteenpäin. Kaikilla ryhmillä jalkapalloharjoittelun kokonaismäärät olivat koko ajan suurempia kuin muiden lajien harjoittelumäärät. A-maajoukkuepelaajilla ja veikkausliigapelaajilla omaehtoisen tarkoituksenmukaisen pelailun määrä oli tarkoituksenmukaista jalkapalloharjoittelua suurempi aina 12 ikävuoteen asti. Ikäkausimaajoukkuepelaajilla puolestaan tarkoituksenmukaisen jalkapalloharjoittelun määrä oli kaikissa ryhmissä tarkoituksenmukaista peliä suurempi. Kaikilla tutkimukseen vastanneilla sisäinen motivaatio oli ulkoista motivaatiota suurempi. Ikäkausimaajoukkuepelaajilla ulkoinen motivaatio oli suurempi kuin A-maajoukkuepelaajilla ja veikkausliigapelaajilla. Myöhään erikoistuneilla oli suurempi ulkoinen motivaatio kuin varhain erikoistuneilla. Tutkimus tukee varhaisella iällä aloitettua jalkapalloharrastusta, tarkoituksenmukaisen pelin sekä jalkapallon parissa vietetyn ajan merkitystä. Pääsääntöisesti tulokset tukevat myöhäistä erikoistumista. Ikäkausimaajoukkuepelaajat vaikuttavat erikoistuneen aikaisemmin kuin aikuisiällä ammattilaisina pelaavat.
Avainsanat: jalkapallo, urapolku, varhainen erikoistuminen, myöhäinen erikoistuminen, harjoittelumäärät, motivaatio
...
ABSTRACT
Puustinen, Heikki ja Viksten, Sami 2016. Finnish elite footballers career paths and motivational factors. University of Jyväskylä. Master’s thesis in sports pedagogy. 108pp.
The aim of the study was to research elite level Finnish football players’ career paths and motivational factors between 6 and 23 years old. Aspects concerning the career path were date of birth, birthplace, region when football started, and selecting football as a main sport, beginning of determined football training, playing other sports while playing football and the amount of practice hours both in football and in other sports. Deliberate practice and deliberate play were sorted out from the training amounts. From motivational factors the follow were clarified: intrinsic motivation, integrated regulation, identified regulation, introjected regulation, external regulation, and amotivation. Career paths were comparing National team players, youth national team players and Veikkausliiga players (
Finnish national level). Motivational factors were compared among football players who have specialized early and players who have specialized later.
The targets of the research were Finnish elite footballers: National team, U19- and U21- national team players and national level players (N = 43–70). The data was collected in early 2016. The research did cooperation with Finnish football association (Palloliitto). The research used a survey and the data was collected using quantitative research methods. The research was conducted as an online questionnaire via MrInterview-program. The Finnish football association sent the questionnaire through their email contact list. The data was analyzed using IBM SPSS Statistics 22 –program. The data was analyzed using descriptive statistics. The connection between different variables was analyzed by oneway ANOVA, T-test and chi square test.
According to the results, the date of birth did not have an impact in football players’ career paths. Most of Finnish elite football players were born and started playing football in big cities in Finland (capital over 100 000). Playing football was started between ages 4 to 6 years by average and playing in a club was started between 6 to 7 years old, by average. Football was selected as a main sport and determined football training started between ages 10 to 12. There was a significant decrease in playing other sports at the age of twelve and older. All groups had a greater number of hours in football training, than in other sports throughout their life. National team players and national level player’s deliberate play was greater than deliberate practice all the way till twelve years old. On the other hand, youth national team players had more deliberate practice than deliberate play hours. All the participants had a higher intrinsic motivation than extrinsic motivation. The youth national team players had a greater extrinsic motivation than National team players and national level players. Late specialized players also had greater extrinsic motivation than early specialized players. The research supports the meaning/importance of starting playing football at an early age and both deliberate play and deliberate practice. The results mostly support late specialization. The youth national team players seem to have specialized at an earlier age than adults playing professional football.
Keywords: football, early specialization, late specialization, amounts of training, motivation
...
