Direktiivisyys rehtorin työtä ohjaavissa teksteissä: tarkastelussa valtion, kunnan ja yksityisen koulun johtosäännöt ja niiden pohjatekstit

Abstract

Tutkimukseni käsittelee direktiivisyyttä valtion, kunnan ja yksityisen koulun johtosäännöissä ja niiden pohjateksteissä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millä tavoin direktiivisyys ilmenee eri koulujen johtosäännöissä ja niiden kielellisissä valinnoissa? 2) Millä tavoin koulun hallinnollisia tekstejä ohjailevat lait ja asetukset tulevat esiin johtosäännöissä? Esimerkkitapauksena tutkimuksessani ovat Helsingin eurooppalaisen koulun, Kemin kaupungin koulutuslautakunnan sekä Jyväskylän steinerkoulun johtosäännöt, joita tarkastelen rehtorin työn näkökulmasta.

Rehtorin työ on hyvin moniulotteista eikä tarkkaa työnkuvaa ole selkeästi määritelty. Rehtoria kohtaan kohdistuu paljon erilaisia odotuksia ja olettamuksia eri tahoilta, sillä rehtorin täytyy toimia myös koulunsa edustajana ja yhteyshenkilönä. Rehtori joutuu työssään perehtymään huolellisesti lukuisiin eri teksteihin, joiden pohjalta täytyy pystyä kehittämään ja johtamaan suurten muutosten alla olevaa koulua. (Nevalainen & Nieminen 2010: 88.)

Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka avulla voidaan saada yksityiskohtaista ja jatkotutkimukseen jalostuvaa tietoa tutkimuskohteesta (Saarela-Kinnunen & Eskola 2001: 159). Tutkin aineistoani kvalitatiivisen tekstintutkimuksen näkökulmasta ja analysoin aineistoa kielellisen analyysin menetelmin. Tekstintutkimus sopii maisterintutkielmani menetelmäksi, sillä kriittisen kielellisen ja sisällöllisen tarkastelun avulla päästään tutkimaan tekstien taustatekijöitä ja esimerkiksi juuri pohjatekstejä (Heikkinen 2002a: 22–23). Rehtorin työtä ohjaavien hallinnollisten tekstien tutkimuksen kautta voidaan laajentaa pedagogisen johtamisen ajatusta, jonka kautta koulujen olisi mahdollista saada käyttöönsä se potentiaali, mikä koko koulun henkilökunnalla on yhteisenä voimavarana. Koulun hallinnollisten tekstien tutkimuksen myötä pystytään myös perehtymään rehtorin tekstityön näkökulmaan sekä näkemään, millaisen luonteen rehtorin monipuoliset tehtäväkuvaukset saavat.

Rehtorin työtä ohjailevat piirteet tulevat aineistossani esiin sekä eksplisiittisesti että implisiittisesti. Ohjailevuus näkyy johtosäännöissä lähinnä indikatiivimuotoisina toteamuksina, jolloin ilmaus esiintyy jopa varsinaista käskymuotoa vahvempana, sillä asia esitetään kyseenalaistamattomana totena (VISK § 1590). Tekstuaalisten ominaisuuksien lisäksi olen huomioinut, että tekstilaji itsessään vaikuttaa ohjailevuuden syntyyn merkittävästi. Intertekstuaalisuuden ilmenemistavassa ja yksityiskohtaisuudessa on vaihtelua, mutta tekstienvälisyys on pääosin avointa ja näkyvää. Tekstilaji ja taustalla vaikuttavat pohjatekstit – säädökset, määräykset ja sopimukset – tekevätkin johtosäännöistä vahvasti velvoittavia ja ohjailevia ilman varsinaisia direktiivi-ilmauksia.