Självbedömning av muntlig kommunikationskompetens

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa kahdeksan lukio-opiskelijan käsityksiä itsearvioinnista B1-ruotsissa ja verrata heidän itsearviointejaan suullisessa kommunikaatiotaidossa opettajan antamaan arvioon. Lisäksi tavoitteena oli testata ja arvioida uusimman opetussuunnitelman taitotasoasteikon mukaan luotua itsearviointilomaketta. Itsearviointilomake, opettajan arviointilomake sekä kaikkien tutkimushenkilöiden haastattelu toimivat tutkimuksen materiaalina. Materiaalin analyysissa käytin sisällönanalyysin menetelmiä ja itsearviointivastauksia havainnollistettiin myös kvantitatiivisesti.

Tutkimukseni mukaan lukioryhmällä on realistinen käsitys omista suullisista kommunikaatiotaidoistaan, sillä arvioit opettajan ja oppilaiden välillä eivät eronneet suuresti. Vaikka erot eivät olleet suuria pystyi aineistosta erottamaan omia kykyjään hiukan sekä yli- että aliarvioivia oppilaita. Haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että kaikki opiskelijat suhtautuivat itsearviointiin myönteisesti ja kokivat sen hyödylliseksi niin opintojen, kuin tulevaisuuden työnäkymiäkin ajatellen. Monet kokivat itsearvioinnin hyödyttävän itseään, mutta moni mainitsi tässä yhteydessä myös opettajan saaman hyödyn oppilaista. Itsearvioinnin toivottiin olevan säännöllistä ja monipuolista ja osa oppilaista ottaisi sen myös osaksi kurssiarviointia toteutettaessa.

Sekä oppilaat että opettaja kokivat haasteelliseksi valita arviointiasteikon vaihtoehtojen välillä sekä tarkastella suullista kielitaitoa yksityiskohtaisesti osataitoihin jaoteltuna. Kuitenkin suunnittelemani lomake onnistui kaiken kaikkiaan itsearviointikäytössä. Väittämät mittasivat oppilaiden taitoja tarkoituksenmukaisesti ja ainoastaan yhden väitteen kohdalla oppilaat eivät näyttäneet ymmärtäneet sen sisältöä. Tutkimus antaa täten uutta tietoa itsearviointia koskevista asenteista sekä käyttökelpoisen itsearviointityökalun opetuksen tueksi.