Teacher attitudes and use of stories and storytelling in Finnish foreign language education

Abstract

Tarinat ja tarinankerronta ovat keskeisiä käsitteitä kielen tutkimuksessa ja kielten ilmenemisessä jokapäiväisessä elämässä. Rakenteena tarinat näkyvät paitsi kulttuurissamme ja historiassamme, myös sosiaalisissa kanssakäymisissämme ja siinä miten jäsennämme tietoa. Tarinoilla ja tarinankerronalla on myös perinteisesti ollut keskeinen rooli opetuksessa jossa niiden käytön on havaittu tuovan monia hyötyjä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää kuinka tämä teoreettinen tietämyksemme tarinoiden hyödyistä opetuskontekstissa heijastuu käytännön toimintaan ja ajatteluun suomalaisten vieraiden kielten opettajien keskuudessa. Kyselylomake lähetettiin sähköpostin välityksellä 25:lle vieraankielen opettajalle Kotkan ja Jyväskylän kaupungeissa, joista 6 vastasi kyselyyn. Vastaukset analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Vastauksista ilmeni että suomalaiset vieraankielen opettajat arvostavat tarinoita ja tarinankerrontaa kieltenopetuksessa ja suurin osa käytti niitä monipuolisesti opetuksen apuna. Opettajat pitivät tarinoita myös rakenteellisesti tärkeinä kieltenopiskelussa ja suurin osa pitikin tärkeänä tavoitteena että oppilaat kykenisivät kertomaan tarinoita opiskelemallaan kielellä. Kyseisen kaltaista tutkimusta tiettyyn ilmiöön (tarinat ja tarinankerronta) liittyvien metodologioiden käytöstä suomalaisessa kontekstissa ei ole aiemmin tehty, joten kyseisellä tutkimusalueella on paljon kysymyksiä jotka vaatisivat lisätutkimusta. Opettajien tarinankerronnallisten taitojen kehittämisellä opettajakoulutuksessa tai jatkokoulutuksessa voisi potentiaalisesti olla paljon positiivisia vaikutuksia, mutta jotta tämän kaltaista koulutusta voitaisiin antaa, tulisi ilmiöitä tutkia huomattavasti enemmän.