dc.description.abstract | Länsimaiset perheet elävät tällä hetkellä muutoksen aikaa. Viimeisten vuosikymmenten
aikana perhemuodot ja käsitykset perheestä ovat moninaistuneet. Perinteisen
ydinperheen rinnalle on muodostunut suuri joukko erilaisia perhemuotoja, joita myös
rakentuu jatkuvasti lisää. Perhe tutkimuskohteena on siis ajankohtainen ja tärkeä. Perhettä
onkin tutkittu paljon eri näkökulmista yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien
tasolla, mutta tutkimusta pienten lasten näkökulmasta löytyy hyvin vähän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päiväkoti-ikäisten lasten näkemyksiä
perheestä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapset määrittelevät perheen, keitä he
mieltävät kuuluvan perheeseen ja millaisia rooleja perheenjäsenillä on lasten näkökulmasta.
Tutkimuksessa etsittiin vastauksia myös siihen, miten perhe näyttäytyy lasten
leikeissä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda lasten näkökulmaa esille ja siten monipuolistaa
ymmärrystä perheestä.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 2–6-vuotiaat lapset kahdesta yksityisestä
päiväkodista. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, mikä näkyi sekä aineistonkeruussa että aineiston analyysissä. Aineisto kerättiin monimetodisesti sekä
haastattelemalla lapsia keskustelunomaisesti ryhmissä että havainnoimalla heidän
leikkejään päiväkodin vapaan leikin aikana. Haastattelujen tukena hyödynnettiin lasten
perhepiirroksia, jotka lapset piirsivät haastattelun aikana. Ryhmähaastatteluihin
osallistui yhteensä 18 lasta, 2–3 lasta kerrallaan.
Tutkimus osoitti lapsilla olevan monipuolisia ja vaihteleviakin näkemyksiä perheestä.
Lapset mielsivät perheenjäsenikseen ydinperheen jäseniä, lemmikkieläimiä
sekä muita läheisiä, kuten isovanhempia tai vanhempien uusia puolisoita. Perheeseen
kuulumista määrittivät yhteinen koti sekä biologinen ja emotionaalinen suhde perheenjäsenten
välillä. Lasten vanhemmille muodostui aineiston pohjalta kahdeksan erilaista
roolia perheessä: huolehtija, hemmottelija, leikkikaveri, sadunlukija, avunantaja,
harrastaja, rajojen asettaja ja työntekijä. Lapset itse puolestaan olivat leikkijöitä, pelaajia, apulaisia, sääntöjen noudattajia ja hauskuuttajia. Sisaruksia kuvattiin leikkikavereina, kiusantekijöinä, hoivan kohteina ja erityisoikeuksien saajina. Perhe näkyi lasten leikeissä erityisesti kotileikissä, jossa rooleina oli useimmiten äiti ja lapsi. Toisinaan leikissä saattoi olla mukana myös isosisko, vauva, isä ja koira. Kotileikissä lapset käsittelivät muun muassa perheen arjen askareita, kodin sääntöjä, työssä ja kaupassa käymistä, matkustamista sekä lasten päivähoitoon viemistä.
Lapset esittivät näkemyksiään perheestä viitaten omaan perheeseensä, mutta olivat
myös tietoisia muunkinlaisista perhemuodoista ja -käsityksistä. Perhe näyttäytyi
lapsille merkityksellisenä ja tärkeänä. Yhteistä aikaa perheen kesken arvostettiin ja sitä
myös toivottiin enemmän. Lapset toivoivat etenkin, että vanhemmat leikkisivät heidän
kanssaan nykyistä enemmän. Tutkimus tuo perheille sekä lasten ja perheiden kanssa
työskenteleville uusia näkökulmia perheestä, joiden avulla voidaan ymmärtää paremmin
paitsi lapsen sisäistä maailmaa myös kasvattaa omaa ymmärrystä ja tietämystä
lasten perhettä koskevista näkemyksistä. | fi |