dc.contributor.advisor | Kytöviita, Minna-Maarit | |
dc.contributor.author | Kähkölä, Kristiina | |
dc.date.accessioned | 2016-05-03T14:18:17Z | |
dc.date.available | 2016-05-03T14:18:17Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1529785 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49628 | |
dc.description.abstract | Lisääntymissysteemiltään gynodieekkisissa kasvipopulaatioissa on tavallisesti
sukupuoleltaan kahdenlaisia yksilöitä, puhtaasti emikukkaisia kasveja sekä kaksineuvoisia
kukkia tuottavia kasveja. Nämä eri sukupuolet eroavat toisistaan geneettisten,
morfologisten ja fysiologisten piirteiden suhteen. Lisääntymissysteemi vaikuttaa myös
yksilöiden resurssiallokointitapaan sekä siihen miten ja missä suhteessa gynodieekkisten
populaatioiden yksilöt osallistuvat geenien siirtämiseen jälkeläisilleen. Emikasvit
osallistuvat jälkeläistuotantoon siemenaiheita tuottamalla ja kaksineuvoiset kasvit
siemenaiheita sekä siitepölyä tuottamalla. Edellä mainitut sukupuolisidonnaisten erojen
vaikutukset voivat heijastua myös yksilöiden resistenssiin. Esimerkiksi enemmän
lisääntymiseen panostava sukupuoli saattaa olla alttiimpi patogeeneille, sillä on
mahdollista ettei kasvi kykene allokoimaan resursseja lisääntymisen ohella samanaikaisesti
resistenssin ylläpitämiseen. Mikäli gynodieekkisen populaation emikasvien ja
kaksineuvoisten kasvien kyvyssä ylläpitää resistenssiä on sukupuolisidonnaisista
ominaisuuksista johtuvia eroja, voi tämä edelleen vaikuttaa kuolleisuuden tai heikentyneen
jälkeläistuotannon kautta kasvipopulaation geneettiseen rakenteeseen ja populaation
sukupuolijakaumaan. Seuraukset voivat heijastua takaisin lajin lisääntymissysteemin
evoluutioon sekä vaikuttaa kasvin ja muun ympäristön välisiin ekologisiin
vuorovaikutussuhteisiin. Tässä työssä tutkittiin kasvihuonekokeen avulla sitä, vaihteleeko
gynodieekin metsäkurjenpolven (Gerianium sylvaticum) patogeeniresistenssi yksilön
sukupuolen mukaan eli eroaako emikasvien, välimuotojen tai kaksineuvoisten kasvien
alttius kurjenpolvenhärmälle (Podosphaera fugax). Tutkimuksessa havaittiin, että
välimuotojen ja kaksineuvoisten välillä oli kokoeroja, jotka eivät kuitenkaan vaikuttaneet
sukupuolten härmäinfektionlaajuuteen. Kvalitatiivisessa tai kvantitatiivisessa resistenssissä
ei havaittu sukupuolisidonnaisia eroja. Tutkimuksen perusteella gynodieekkiseen
lisääntymissysteemiin kuuluvat sukupuolisidonnaiset erot eivät ainakaan
metsäkurjenpolvella vaikuta sukupuolten infektioalttiuteen. | fi |
dc.description.abstract | Gynodioecious plant populations are usually composed of two kinds of gender morphs,
females and hermaphrodites. Between these two genders there are genetic, morphological
and physiological differences that may influence plant's resource allocation patterns and
how and to what extent each morph contributes to the production of offspring. In a
gynodioecious population females allocate resources to ovule production whereas
hermaphrodites allocate resources to both ovule and pollen production. Since resources are
limited, these differences in resource allocation patterns may influence other life cycle
traits through trade-offs. In case of infection, gender morph that allocates more of its
resources to reproduction, that is, to the production of certain kinds of flowers, may not be
able to allocate enough resources to resistance. If females and hermaphrodites differ in
their resource allocation patterns and it affects their resistance in different ways this may
eventually lead to changes in population's genetic structure and its sex ratio through
increased mortality or decreased production of offspring. These changes may eventually
influence the evolution of plant breeding system and ecological interactions between plants
and their environment. In this study greenhouse experiment was set up to study whether
females, intermediates or hermaphrodites of gynodioecious Geranium sylvaticum differ in
their susceptibility to fungal pathogen, Podosphaera fugax. The results showed that gender
morphs have size differences that did not, however, have an effect on the extent of plant
infection. Qualitative resistance did not differ significantly between genders and neither
did quantitative resistance of leaves and reproductive organs. Based on the results it seems
that there are no significant differencies between quantitative or qualitative resistance of
different genders of Geranium sylvaticum to Podosphaera fugax. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (29 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.title | Lisääntymissysteemin vaikutus metsäkurjenpolven (Geranium sylvaticum) patogeeniresistenssiin | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201605032408 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ekologia ja evoluutiobiologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ecology and evolutionary biology | en |
dc.date.updated | 2016-05-03T14:18:17Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4011 | |
dc.subject.yso | resistenssi | |
dc.subject.yso | lisääntyminen | |
dc.subject.yso | metsäkurjenpolvi | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |