Tenhi-yhtyeen kappale Sutoi samanoinnin narratiivisena kuvauksena

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin suomalaisen nykykansanmusiikkiyhtye Tenhin Sutoi-kappaleen kykyä kuvata narratiivisesti klassisen siperialaisen samanoinnin keskeisintä rituaalitoimea, samanointi-istuntoa. Työssä selvitettiin, minkälaisia samanistisiksi tulkittavia merkityssisältöjä kappaleesta avautuu ja miten näitä merkityksiä voidaan paikantaa.

Aihepiiriä lähestyttiin filosofisen hermeneutiikan ja musiikkihermeneutiikan keinoin. Niiden mukaisesti Sutoi-kappale nähtiin kulttuurihistoriallisesti paikantuvana taideteoksena, jolla on sekä kyky rakentaa kulttuurisesti sitoutuneita merkityksiä että viestiä niitä dialektisessa suhteessa tulkitsijan kanssa. Tulkinnan työkaluina sovellettiin hermeneuttisten ikkunoiden teoriaa (Kramer), uskontotieteellistä samanointi-istunnon motiivianalyyttistä rakennemallia (Siikala) ja audiovisuaalisen aineiston analyysiin luotua diegeettisyyden käsitteistöä (Gorbman).

Tulkinnasta paljastui, että hermeneuttisessa dialogissa Sutoi-kappaleesta voidaan muodostaa narratiivi, joka kuvaa samanointi-istuntoa samanoivan samaanin näkökulmasta. Merkityksiä paikannettiin sitaattisisältöisinä instrumentaatiosta ja sanoituksesta, tekstuaaliset viittaukset paikantuivat teoksen luonteen takia vain sanoitukseen. Viittausten pohjalta tulkintaan avautui rakenteellinen trooppi. Se nimettiin Sydäntroopiksi ja sillä merkittiin Sutoi-kappaletta hallitsevaa musiikillista motiivia. Motiivin nähtiin kuvaavan samanistisen kulttuurin ydinhahmoa, samaania, tärkeimmän musiikillisen rituaalityökalunsa – kehärummun – kanssa.

Tutkielma osoittaa yhden tavan, jolla suomalainen nykykansanmusiikki kommunikoi pohjoisen kansanperinteen kanssa. Samalla se osoittaa tavan, jonka avulla suomalaista nykykansanmusiikkia voidaan musiikkikulttuurina määritellä. Perinteellisen musiikkivarannon lainaaminen on nykykansanmusiikille tyypillinen tapa kommunikoida historiansa kanssa. Tutkielman tuloksista nousee esiin osoitus, että suhde perinteeseen voi olla myös epäsuorempi ja rakentua soivaa musiikkia laajempien kulttuuristen ja ulkomusiikillisten yhteyksien varaan.