Johdanto. SM -tasolla pelaavan ringettejoukkueen kilpailukausi on pitkä ja raskas. Opiskelujen, töiden ja muiden askareiden ohella pelaajien on jaksettava treenata kovaa miltei jokaisena viikon päivänä. Tämän työn tarkoituksena on seurata ja arvioida suomalaisen SM -tasolla pelaavan ringettejoukkueen kilpailukauden aikaista kuormittumisen ja palautumisen suhdetta sykeperusteisten ja subjektiivisten muuttujien avulla ja lisäksi pyrkiä havaitsemaan mahdolliset ylikunnon riskitapaukset.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 10 pelaajaa yhdestä suomalaisesta SM -ringettejoukkueesta (ikä 20,6 ± 2,3 vuotta, pituus 1,68 ± 0,05 m, paino 68,3 ± 6,6 kg). Kuuden vuorokauden mittainen tutkimusjakso sisälsi kolme jääharjoitusta ja kaksi kotiottelua. Koko jakson ajan pelaajat käyttivät Bodyguard 2 -sykemittaria (Firstbeat Technologies Oy, Suomi). Se poistettiin harjoitusten ja otteluiden sekä suihkussa käynnin ajaksi. Harjoitusten ja otteluiden aikana sykettä mitattiin langattomasti Team Receiver -s
eurantalaitteen (Firstbeat Technologies Oy, Suomi) avulla. Pelaajien henkilökohtainen sykedata tallennettiin Firstbeat SPORTS-tietokoneohjelmistoon, joka analysoi tulokset. Pelaajat pitivät mittauspäiväkirjaa tutkimusjakson ajan, jonne he kirjasivat päivän tapahtumat, nukkumaanmeno- ja heräämisajat, subjektiiviset kuormittavuusarviot vuorokausilta sekä harjoituksista että otteluista. Lisäksi pelaajilta mitattiin veren laktaattipitoisuutta yhdessä harjoituksessa ja yhdessä otteluissa.
Tulokset. Tutkimusjakson päivien välillä oli kuormittavuuseroja keskisykkeen (p<0,003),
energiankulutuksen (p<0,005) sekä RPE (rate of perceived exertion = kuormituksen kokeminen) -tulosten (p<0,03) perusteella. Harjoituksissa mitatut keskisykelukemat (145 ± 9,2 / 79,5 % HRmax) vastasivat kutakuinkin aiemmin tutkimuskirjallisuudessa esiintyneitä jääkiekkoharjoitusten keskisykelukemia (76 % HRmax). Toisen ottelun (launantai) maksimi- (p<0,005) ja keskisykkeet (p<0,005) sekä energiankulutus- ja (p<0,005) RPE -tulokset (p<0,009) olivat tilastollisesti merkitsevästi toista ottelua (sunnuntai) korkeampia. Myöhäisten harjoitusten jälkeen yön keskisyke oli tilastollisesti korkeampi kuin aikaisempien harjoitusten jälkeen
(p<0,045). Yön RMMSD -arvot olivat myöhäisten harjoitusten jälkeen matalampia verrattuna
molempiin päivällä pelattuihin otteluihin: kevyeen (p<0,021) ja kovaan (p<0,035). RPE-tulokset korreloivat ottelussa mitattujen laktaattitulosten kanssa (r=0,536; p<0,110). Ringetteharjoitusten aikana mitattu veren laktaattipitoisuus oli 4,1 ± 1,5 mmol/l. Vastaavasti ottelussa tulokseksi mitattiin 9,0 ± 3,6 mmol/l.
Johtopäätökset. Otteluiden ja myöhäisten harjoitusten muodostaessa suuren osan ringettepelaajan kuormittumisesta kilpailukauden aikana, on töiden ja opiskelujen täyttämä arki entistäkin suurempi palautumisen ja kuormittumisen määrittäjä. Tutkimusjakson päivät olivat kuormitukseltaan erilaisia, joten palautumisen ja kuormittumisen suhde vaihteli vuorokausittain. Vaikka joukkoon mahtui yksi mahdollinen ylirasitustilaan viittaava tapaus, kokonaisuudessaan joukkueen keskimääräinen unen pituus oli riittävä vastaamaan arjesta, harjoituksista ja otteluista muodostuvan kokonaiskuormitukseen. Jääkiekon ja ringeten fysiologisia vaatimuksia voidaan pitää samanlaisina.
...
