Svenskt och engelskt uttal och uttalsvarianter i gymnasieundervisningen
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukion ruotsin ja englannin opettajien ajatuksia ja mielipiteitä suullisen kielitaidon sekä ääntämisvarianttien opettamisesta. Lisäksi kartoitettiin oppilaiden ajatuksia ja mielipiteitä suullisesta kielitaidosta sekä ääntämisvarianteista ja niiden opettamisesta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää ruotsin ja neljää englannin lukio-opettajaa sekä teettämällä kyselylomaketutkimus 47 lukiolaiselle. Aineisto analysoitiin käyttäen kvalitatiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajat pitävät ääntämistä tärkeänä, mutta pääasia on ymmärtää, mitä muut sanovat ja tulla itse ymmärretyksi. Ääntämistä opetetaan suurimmaksi osaksi muun opetuksen ohella. Opettajat mainitsivat, ettei ääntämisen opettamiseen ole tarpeeksi aikaa eikä voimassaoleva lukion opetussuunnitelma tue ääntämisen opettamista. Ääntämisen opetus keskittyy suurimmaksi osaksi vaikeimpien äänteiden ja sanojen harjoitteluun. Oppitunneilla tehdään erilaisia ääntämisharjoituksia, mutta lähinnä oppimateriaalin pohjalta. Suurin osa opettajista koki, etteivät heidän tietonsa ja taitonsa ääntämisvarianteista ole riittävät opettamaan niistä enemmän. Kaksi ruotsin opettajista kertoi, että he kiinnittävät opetuksessaan erityistä huomiota ruotsin ääntämisvariantteihin. Englannin osalta ääntämisvariantteja käydään läpi silloin, kun ne tulevat vastaan oppimateriaaleissa. Opettajat mainitsivat, että britti- ja amerikanenglanti korostuvat oppimateriaaleissa, mutta myös muita englannin ääntämisvariantteja esitellään satunnaisesti. Opettajat ajattelivat oppilaiden suhtautuvat positiivisesti ääntämisharjoituksiin sekä kielten ääntämisvariantteihin.
Lomaketutkimuksesta kävi ilmi, että oppilaat kokevat, että suullista kielitaitoa sekä ääntämistä harjoitellaan tunneilla tarpeeksi. Heillä on myös positiivinen suhtautuminen ääntämisharjoituksiin ja ääntämisvarianttien harjoitteluun ja he mieltävät ne tärkeiksi osiksi kielitaitoa. Oppilaat kokivat, että ruotsin ääntämisvariantteja esitellään ja harjoitellaan liian vähän. Myös englannin osalta oppilaat olivat sitä mieltä, että sen ääntämisvariantteja käydään läpi ja harjoitellaan liian vähän. Kommunikatiivisuus korostui opettajien sekä oppilaiden vastauksissa.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29541]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Toisen ja vieraan kielen ääntämisen oppimisen haasteet
Ullakonoja, Riikka; Dufva, Hannele (Niilo Mäki Instituutti, 2016)Katsausartikkelissamme käsittelemme niitä seikkoja, jotka vaikuttavat toisen tai vieraan kielen ääntämisen oppimiseen. Yleisiä oppijaan liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi oppijan ikä ja hänen motivoituneisuutensa. Myös ... -
Lausepaino-ongelmia : ääntämisen ymmärrettävyyteen voi vaikuttaa se, mitä painottaa ja miten
Heinonen, Henna (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2021)Tässä artikkelissa tiivistän väitöskirjani neljän osatutkimuksen pääteemat ja tulokset. Väitöskirjani sijoittuu soveltavan kielitieteen oppiaineeseen, ja sen on tarkoitus hyödyttää kieltenopetusta ja ääntämisenoppimista. ... -
Venäjän ääntämisen sietämätön helppous
Ullakonoja, Riikka; Erlin, Anni (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2019)Venäjän kieli herättää monissa kieltä osaamattomissa usein kaksi mielleyhtymää: kyrilliset aakkoset ja ässät. Nämä ovat myös ne syyt, miksi monet pitävät kieltä jotenkin erityisen vaikeana oppia. Tämän artikkelin tavoitteena ... -
Auffassungen der Deutsch- und Schwedischlehrer über Ausspracheunterricht
Moilanen, Johanna (2014)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin saksan ja ruotsin opettajien käsityksiä ja kokemuksia ääntämisen opettamisesta. Tutkimus osoittaa saksan ja ruotsin opettajien olevan tietoisia ääntämisen merkityksestä kommunikaatiolle. ... -
Suomenkielisten lukiolaisten L2-ruotsin ääntäminen ja sen ymmärrettävyys
Heinonen, Henna (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry, 2021)Lektio soveltavan kielitieteen oppiaineeseen sijoittuvan väitöskirjan tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 24.10.2020.