Dysleksian familiaalisen riskiryhmän 9-vuotiaiden lasten puheäänten keston erottelun havaitsemista ja konsonanttimuutosta heijastavat auditoriset tapahtumasidonnaiset herätevasteet (AERP) ovat yhteydessä dysleksian kognitiivisiin prosesseihin

Abstract

Dysleksian monitekijäisen häiriömallin mukaan dysleksian taustalla on useita puutteellisia kognitiivisia prosesseja. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten puheäänten keston erottelun ja konsonanttimuutoksen havaitsemiseen liittyvät auditoriset tapahtumasidonnaiset herätevasteet (AERP) ovat yhteydessä dysleksian kognitiivisiin prosesseihin. Tutkimukseen osallistui 143 9-vuotiasta lasta, jotka olivat osallisina Lapsen Kielen Kehitys ja suvussa kulkeva lukivaikeusriski (LKK) –projektissa. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään familiaalisen riskin ja lukutaidon perusteella: familiaalinen riski ja lukemisen vaikeus (RDFR, n = 30), familiaalinen riski ja tyypillisesti lukeva (TRFR, n = 54) sekä kontrolliryhmä ja tyypillisesti lukeva (TRC, n = 59). Tutkittavien ERP-jännitevasteita tutkittiin kahdella eri oddball-paradigmalla kahdessa eri EEG-aikaikkunassa. Oddball–paradigmojen ärsykkeet vaihtelivat puheäänteen keston ja konsonantin muuttumisen suhteen. EEG-aikaikkunoista 264 – 324 ms kuvasti N250/MMN-jännitevastetta ja 600 – 660 ms LDN-jännitevastetta. Tutkimuksessa löydettiin behavioraalisella tasolla, että RDFR-lukuryhmä poikkesi tilastollisesti merkitsevästi ja suoriutui heikommin kaikissa behavioraalisissa mittareissa, lukuun ottamatta fonologista tietoisuutta (tarkkuus), kuin TRFR- ja TRC-lukuryhmä. Tutkimuksessa löydettiin RDFR-lukuryhmällä suurikokoisempi N250/MMN-jännitevaste devianttiin /ata/puheärsykkeeseen ja pienikokoisempi LDN-jännitevaste devianttiin /apa/-puheärsykkeseen kuin tyypillisesti lukevilla. Aivotasolla mitattuna merkittävänä tutkimustuloksena löydettiin /ata/-puheärsykkeen puheäänten keston erottelua heijastavan N250/MMN-jännitevasteiden tilastollisesti merkitsevä ero puheäänten keston erottelun ja nopean nimeämisen (RAN: kirjaimet, numerot ja RAS) behavioraalisissa mittareissa. Toinen merkittävä tutkimustulos oli /apa/-puheärsykkeen kirjaimen muutosta heijastava LDN-jännitevasteiden tilastollisesti merkitsevä ero nopean nimeämisen (RAN, kirjaimet) behavioraalisessa mittarissa. Tulokset osoittivat, että vielä 9-vuotiailla dyslektikoilla on poikkeava puheäänten ja auditorinen prosessointi, joka on yhteydessä erilaiseen suoriutumiseen behavioraalisissa mittareissa kuin tyypillisesti lukevilla.