Effects of a short psychological intervention on social attention in depression : an eye-tracking study

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lyhyen psykologisen intervention vaikutusta siihen, kuinka masennuksesta kärsivien huomio jakautui aggressiota tai prososiaalista käyttäytymistä sisältävien kuvien välillä. Kaksi masentuneista osallistujista koostuvaa ryhmää osallistui kahdesti huomion kohdistamista kartoittavaan silmänliiketutkimukseen. Alkumittaus suoritettiin ennen tutkimusryhmän (n=13) terapian alkamista. Jälkimittaus suoritettiin tutkimusryhmän saatua terapiansa loppuun, ennen kontrolliryhmän (n=15) terapian alkua. Tehtävä oli molemmilla kerroilla sama molemmille ryhmille. Osallistujia pyydettiin katsomaan hiljaa kun heille esitettiin kolmekymmentä kuvaparia. Kutakin aggressiivisesta ja prososiaalisesta kuvasta koostuvaa paria esitettiin viiden sekunnin ajan. Samat näyttelijät esiintyivät samassa ympäristössä kuvaparin molemmissa kuvissa. Tarkoitus oli että vain vuorovaikutuksen luonne erottaisi kuvat toisistaan. Kokeen aikana silmänliikekamera tallensi osallistujan oikean silmän liikkeitä. Aineistosta erotettiin kuusi tarkkaavaisuuden kohdistamista eri tavoin kuvaavaa muuttujaa. Kaikilla osallistujilla diagnosoitiin masennus (ICD-10) ennen tutkimuksen alkua. Mielialasta kerättiin tietoa myös kyselylomakkeilla (BDI-II, DASS-D, DASS-A, DASS-S). Tutkimusryhmän saatua terapiansa päätökseen kaikki osallistujat täyttivät kyselylomakkeet uudelleen ja myös diagnostinen tutkimus uusittiin. Yhdeksällä osallistujalla ei enää diagnosoitu masennusta. Heistä kahdeksan oli tutkimusryhmästä. Myös kyselylomakkeiden valossa tutkimusryhmäläisten mielialaoireet olivat selvästi helpottaneet. Silmänliikemuuttujien kohdalla molemmissa ryhmissä havaittiin taipumusta katsoa ensin aggressiota sisältävää kuvaa. Muutoin havaittiin lievää taipumusta katsoa enemmän prososiaalista kuvaa. Hyvästä hoitotuloksesta huolimatta silmänliikemuuttujissa ei havaittu interventiovaikutusta.

The aim of this study was to investigate the effect of a short psychological intervention on depressed participants´ allocation of attention between scenes of prosocial or aggressive behavior. Two groups of depressed individuals took twice part in an attentional bias experiment using eyetracking (ET) methodology. The first experiment took place before study group (n=13) received the therapy. The second experiment took place after study group finished their therapy and before control group (n=15) received theirs. The task was similar both times and for both groups. The participants were asked to watch silently as they were shown thirty pairs of pictures. Each pair was presented for 5s and consisted of an aggressive and prosocial picture. The setting and actors were same in both pictures, only difference being the nature of interaction. During experiment an eyetracking camera recorded eye-movements from participant´s right eye. 6 variables reflecting different aspects of attentional bias were extracted from eye-movement data. All participants were diagnosed with major depressive disorder (MDD, ICD-10) before the study. Self-measure data about participants´ mood was also collected (BDI-II, DASS-D, DASS-A, DASS-S). After the study group had finished with therapy, all participants again filled in the self-measure studies and they were also examined for MDD diagnosis again. 9 participants didn´t receive the diagnosis anymore, 8 of those from the study group. Also the mean scores in self-measure scales were significantly lower for study group. For eye-tracking variables, both groups showed a tendency to make the first fixation on the aggressive picture. Otherwise a slight preference for the prosocial picture was seen. Despite success in alleviating depression, no intervention effect was observed in attentional biases.