Mentaalinen kuvittelu ja metaforat orkesterimuusikon työssä

Abstract

Orkesterimuusikon työ koostuu useasta eri osa-alueesta: se sisältää harjoittelua yksin ja yhdessä muiden soittajien kanssa kulminoituen esitystilanteeseen, jossa kommunikoidaan yleisölle. Harjoittelun tarkoituksena on saavuttaa teknisesti ja tulkinnallisesti mahdollisimman hyvä soittosuoritus, mutta muusikolta vaaditaan myös ymmärrystä siitä, mitä musiikissa sisällöllisesti tapahtuu ja mistä se kertoo. Yksi muusikon työkalu soittosuorituksen hiomisessa on mentaalinen kuvittelu, joka on mentaalisten mielikuvien käyttöä apuna soittosuorituksen parantamisessa. Musiikin sisällön löytämisessä ja ymmärtämisessä taas voidaan hyödyntää metaforia, jotka tulevat esiin musiikin ja musiikillisen kokemuksen sanallistamisessa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millainen osuus mentaalisella kuvittelulla ja metaforilla on orkesterimuusikon työssä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Jyväskylä Sinfonian muusikoita, mistä saatiin tutkimuksen empiirinen aineisto. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen haastatteluteemoja aineiston jaottelussa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mentaalisia mielikuvia käytetään monipuolisesti soittosuorituksen teknisen puolen tukena niin omassa harjoittelussa kuin yhteissoittotilanteissa. Teknisesti mahdollisimman hyvä soittosuoritus mahdollistaa musiikin sisällön esiin tuomisen ja välittämisen eteenpäin kuulijoille. Muusikot käyttivät musiikin sisällön löytämiseen ja ymmärtämiseen metaforia omassa työskentelyssään, ja metaforat toimivat lisäksi kapellimestarin ja muusikoiden välisen kommunikaation keinona. Tutkimustuloksia voidaan pohtia eteenpäin esittäen, että mentaalisella kuvittelulla ja metaforilla on merkittävä osuus musiikillisessa kommunikaatiossa esittäjältä kuulijalle: ne toimivat apukeinoina musiikillisen sanoman löytämisessä, korostamisessa sekä välittämisessä kuulijalle. Tästä tiedosta voisivat hyötyä sekä muusikot että musiikin opettajat siten, että mentaalisten mielikuvien ja metaforien käytön tarkoitus tiedostettaisiin paremmin ja niitä hyödynnettäisiin aktiivisemmin. Tutkimusta voisi syventää jatkossa tarkastelemalla mentaalisten mielikuvien laatua ja toimintaa yhteissoittotilanteessa sekä tutkimalla metaforien käyttöä kapellimestarin ja muusikoiden välisessä sanallisessa kommunikaatiossa.