Kokemuksia muistisairauden varhaisvaiheeseen liittyvästä turvateknologiasta
Tämän pro gradu - tutkielman aiheena ovat varhaisvaiheen muistisairaiden kokemukset jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetusta turvateknologiasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eroaako varhaisen vaiheen muistisairaiden ja heidän omaistensa muistihäiriöiden havaitsemisen alkamisajankohdat toisistaan, eroaako varhaisen vaiheen muistisairaiden ja heidän omaistensa suhtautuminen teknisiin turvalaitteisiin sekä millaista turvateknologiaa varhaisen vaiheen muistisairaat olisivat valmiita käyttämään jokapäiväisissä toimissaan.
Tutkimukseen osallistujat olivat varhaisen vaiheen muistisairaita ja heidän omaisiaan tai terveydenhuollon ammattilaisia. Tutkimukseen osallistui 18 varhaisen vaiheen muistisairasta henkilöä, joiden iät vaihtelivat 62 vuodesta 91 vuoteen, keski-iän ollessa 76.6 vuotta sekä 25 muistisairaiden omaista tai terveydenhuollon ammattilaista. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelututkimuksen ja kyselytutkimuksen avulla. Tutkimukseen osallistuvilta muistisairailta edellytettiin muistisairauden diagnosointia.
Tutkimustulosten mukaan muistisairauden havaitsemisen alkamisajankohdat erosivat toisistaan. Varhaisen vaiheen muistisairaat henkilöt harvoin itse huomasivat alkaneen muistisairauden, sen sijaan omaiset tai hoitajat huomasivat muistihäiriöiden alkamisen huomattavasti aiemmin kuin itse muistisairaat. Tulosten mukaan myös varhaisen vaiheen muistisairaiden ja heidän omaistensa suhtautuminen teknologisiin turvalaitteisiin erosivat toisistaan merkitsevästi. Omaiset raportoivat kokevansa teknologiset turvalaitteet huomattavasti myönteisemmin kuin varhaisen vaiheen muistisairaat henkilöt.
Tutkimustulosten perusteella varhaisen vaiheen muistisairaat henkilöt suhtautuvat kuitenkin myönteisesti teknologisiin apuvälineisiin ja turvateknologiaan, mutta silti he eivät kokeneet vielä tarvitsevansa jokapäiväisissä toimissaan teknologisia apuvälineitä. Koska turvalaitteet oltaisiin kuitenkin valmiit ottamaan käyttöön tilanteen niin vaatiessa, niin teknologian kehityksessä tulisi huomioida se, ettei muistisairaille tarkoitetun turvateknologian tule erottua muusta teknologiasta. Turvateknologia tulisi suunnitella kaikille henkilöille sopivaksi, mutta sen tulisi samalla tukea myös kognitiivista toimintakykyä.
...
The subject of this thesis is to show the experiences of persons suffering of early stage memory disorder about safety technology meant for everyday use. The purpose of the study was to find out whether there is a difference between people with early stage memory disorder and their relatives when it comes to detection of start time for the memory disorder, the differences in attitudes about technical security devices among people with early stage dementia and their relatives, and what type of security technology the people with early stage memory disorder would be willing to use in their everyday activities.
The participants in the study were people with early stage memory disorder and their relatives or health care professionals. The study involved 18 early stage memory disordered persons, whose ages varied from 62 to 91 years, an average age of 76.6 years and 25 relatives or health care professionals. The data were collected by interviews and a questionnaire. The participants with early stage memory disorder were provided with a memory disease diagnosis.
The research results showed that the disorder detection start times differed from each other. Persons with early stage memory disorders rarely notice the time of starting of the memory dysfunction. Relatives or caretakers on the other hand notice it much earlier. According to the results also attitudes towards technological security devices differed significantly between people with early stage dementia and their caretakers. Relatives reported experiencing the technological security devices much more favorable than persons with early stage memory disorders.
Based on the research results the people with early stage memory disorders welcome technological aids and safety technology, but they still feel that they do not yet need any technological aids for everyday activities. However, since people with early stage memory disorders were ready to take the safety technology in use if the situation so requires, the development of technology should take into the account the fact that the safety technology aimed for the people with memory disorders should not stand out from other technology. Safety technology should be designed to suite all persons, but it should at the same time also support cognitive ability to function
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29105]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Liikkumiseen kannustavat tekijät ikääntyvillä muistisairauden riskin omaavilla henkilöillä
Anttila, Pia (2020)Väestön ikärakenteen nopea muutos sekä muistisairauksiin sairastuvien määrän kasvu lisää sosiaali- ja terveydenhuollon pikaisen uudistamistarpeen välttämättömyyttä. On tärkeää löytää ne osatekijät, jotka vaikuttavat yksilön ... -
Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja - muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa
Virkola, Elisa (University of Jyväskylä, 2014) -
Varhaisvaiheen muistisairaus ja palvelujen tarpeet ikääntyvän omana kokemuksena : ryhmähaastattelututkimus
Jeulonen, Päivi (2010)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vanhuuseläkeiässä (yli 65-v.) olevien ihmisten subjektiivisia kokemuksia varhaisvaiheen muistisairaudesta. Tutkimuksen avulla dementoituvien vanhusten on mahdollisuus tuoda ääntään ja ... -
Vanhan ihmisen haavoittuvuus ja hoivateknologia kodissa
Kiuru, Hilla; Outila, Marjo; Valokivi, Heli (Tampere University Press, 2022)Tässä luvussa tarkastelemme kotona asuvien vanhojen ihmisten, kotihoidon asiakkaiden, kokemuksia kotiin tuodusta hoivateknologiasta. Kysymme, mitä tapahtuu vanhan ihmisen hoivalle ja haavoittuvuudelle, kun teknologia tulee ... -
Lasten ja nuorten aikuisten kokemuksia vuoroasumiseen liittyvästä päätöksenteosta
Linnavuori, Hannariikka; Stenvall, Elina (Sosiaalipoliittinen yhdistys, 2020)Artikkeli keskittyy lasten kokemuksiin ja osallisuuteen vuoroasumiseen liittyvässä päätöksenteossa. Laadullinen pitkittäisaineisto koostuu vuoroasuvien lasten ja samoille henkilöille nuorina aikuisina tehdyistä haastatteluista. ...