Liikunta terveyden edistäjänä lukion terveystiedon oppikirjoissa

Abstract

Fyysisellä aktiivisuudella on myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Siten liikunnan harrastaminen on terveyttä merkittävästi edistävä elämäntapa. Nuorten kunto on heikentynyt ja elintapoihin liittyvien sairauksien määrä kasvanut. Tutkimukset osoittavat, että lapsena ja nuorena fyysisesti aktiivisesti elänyt ihminen on todennäköisesti aikuisenakin aktiivinen. Näiden seikkojen perusteella on tärkeää, että nuorten liikuntaan liittyvää terveysosaamista kehitetään peruskoulun jälkeenkin toisen asteen koulutuksessa. Tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella liikuntaan liittyvän terveysosaaminen kehittämistä lukion terveystiedossa. Tutkimusaineisto koostui kuuden oppikirjasarjan pakollisen Terveyden perusteet TE1 -kurssin ja syventävän Nuoret, terveys ja arkielämä TE2 - kurssin oppikirjoista. Niiden sisältöä vertailtiin terveystiedon ja liikunnan opetukselle valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen lähtökohtana toimi liikunta–kunto-terveys-viitekehys (Bouchard & Shephard 1994). Sen mukaan liikunnan, kunnon ja terveyden välillä vallitsee vuorovaikutteisia yhteyksiä, ja niitä säätelevät perimä, elintavat ja yksilölliset ominaisuudet sekä sosiaaliset tekijät ja ympäristötekijät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa oppikirjat analysoitiin sisällönanalyysin menetelmillä. Analyysi oli teoriasidonnaista edeten aluksi aineistolähtöisesti ja muuttuen lopussa teorialähtöiseksi. Tutkimustulosten mukaan oppikirjojen liikuntaan liittyvät sisällöt ovat pitkälti samanlaisia. Kaikissa kirjasarjoissa käsitellään liikunnan vaikutuksia terveyteen. Kirjoissa painottuu liikunnan vaikutukset fyysiseen terveyteen psyykkisen ja sosiaalisen terveyden käsittelyn kustannuksella. Liikunnan vaikutuksia aivotoimintaan käsitellään kolmessa kirjasarjassa kuudesta. Kirjoissa käsitellään kuntoa pääsääntöisesti yksityiskohtaisesti urheiluvalmennuksen näkökulmasta. Liikuntaohjelma laaditaan suurimmassa osassa kirjasarjoista, mutta vain osassa sen lähtökohtana ovat oppilaan arki ja omat tarpeet. Nuoren kokemusmaailman vähäinen hyödyntäminen leimaa kirjojen sisältöä. Sisältöjen jaotteluissa pakollisen kurssin kirjan ja syventävän kurssin kirjan välillä on eroja kirjasarjojen välillä. Siksi oppilaat eri kouluissa ovat eriarvoisessa asemassa opetuksen suhteen, eikä kaikilla ole sama tieto- ja taitopohja pakollisen kurssin jälkeen.

Physical activity has several positive effects to health. Therefore playing sports is part of the way of life that improves health. Finnish children are having poorer condition and the amount of lifestyle-based diseases is growing. The research results indicate that a person who was living physically actively as a child and young is likely to live physically actively as an adult too. Because of these facts, teaching the knowledge and skills in sports is important even after basic education in both general upper secondary school and vocational upper secondary school. The purpose of this study was to review the teaching of sports related health literacy in the health education in general upper secondary school. The material of the research consisted of text books in the compulsory course Foundation of health TE1 and specialisation course Young people, health and everyday life TE2 from six different series of books. The content of those books was compared to goals written in the National Core Curriculum in health education and physical education. The starting point for the study was sports-conditionhealth- framework (Bouchard & Shephard 1994). According to it there are interactive connections between sports, condition and health and they are regulated by heredity, lifestyle and individual characteristics as well as social factors and environmental factors. Methodologically, the research can be defined as a qualitative study where the study books were analysed with methods to analyse the content. The analysing process was theory bonded. In the beginning the material drove the analysing process and then theory drove in the end. According the results there are no significant differences between the study books. The effects exercise has on health are presented in every series of books. The focus is on physical health at mental health’s and social health’s expense. The effects exercise has on brain activity are presented in three series of six. The physical condition is mainly approached from coaching point of view and described very detailed. The exercise programme is planned in almost every series but young people’s everyday life and needs are taking into account in only few series. The lack of exploiting the young people’s experiences is characterizing text books. There are differences between series when it comes to dividing content between books in compulsory and specialisation course. Therefore the students in different schools are unequal position: they all do not have the same knowledge when they have studied the compulsory course.