Risupadot, putoukset ja tierummut taimenen (Salmo trutta) vaellusesteinä pienissä virtavesissä : kotiutumiskäyttäytymiseen perustuva tutkimus

Abstract

Virtavesissä kalojen liikkumista saattavat rajoittaa luonnostaan muodostuneet tai ihmisen rakentamat vaellusesteet. Muun muassa tienrakennuksen yhteydessä asennetut tierummut voivat estää kalojen kulun osittain tai kokonaan. Kivien tai kallion aiheuttama putous tai virran mukana kulkeutuva puuaines voivat myös synnyttää luonnollisen vaellusesteen. Suomessa vaellusesteitä on kartoitettu jonkin verran, mutta varsinaista tutkimusta on tehty vähän. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, toimivatko risupadot, pienet putoukset ja tierummut taimenen (Salmo trutta) vaellusesteenä. Taimenet (91–383 mm) merkittiin mustepisteillä, Carlin-merkein tai rasvaeväleikkauksin ja siirrettiin esteen yläpuolelta sen alapuolelle. Takaisinpyyntien avulla havainnointiin uivatko kalat esteiden läpi takaisin pyyntipaikalle. Kontrolliryhmän kaloja siirrettiin vastaavasti esteettömällä osuudella. Kalat pyydystettiin sähkökalastamalla ja siirtojen sekä takaisinpyyntien määrä ja aikaväli riippuivat kohteesta. Merkintä–takaisinpyynti-menetelmä perustuu lohikaloilla havaittuun kotiutumiskäyttäytymiseen, jossa kalat pyrkivät palaamaan takaisin sinne, mistä ne on pyydystetty. Tässä tutkimuksessa menetelmä osoitti toimivan. Yhdeksästä kohteesta seitsemässä siirretyt taimenet palasivat esteiden läpi alkuperäiselle pyyntipaikalle. Vaellusesteen tunnistamista vaikeuttavat tapauskohtaisuus ja usean tekijän yhteisvaikutus. Sijainti, virtausolosuhteet, yläpuolisen veden korkeusero alapuoliseen vedenpintaan, rakenteen korkeus, kaltevuus, pituus, materiaali ja vuodenaikaisvaihtelut voivat yhdessä määrätä muodostaako rakenne vaellusesteen.

Manmade or natural obstacles can prevent fish migrations partially or totally. In Finland only some local surveys have been published concerning obstacles in stream channels. In this work I studied if road culverts, debris dams and small waterfalls prevent movements of brown trout (Salmo trutta). I used mark-recapture-method which is based on homing behaviour of salmonids. Brown trout (91–383 mm) were caught by electrofishing above the obstacles. They were first marked with Alcian Blue, Carlin-tags or fin clips and then released below the obstacles. The time periods between marking and recapture varied between survey areas from a few days to one year. A control group of trout was marked and translocated in a stream section without obstacles in each stream. In most cases some proportion of marked fish returned to their original capture site. Marking, translocating and recapturing trout seemed to be a reliable method in assessing the role of obstacles in channels. More research is still needed from obstacles in Finnish circumstances.