Sjukskötarstuderandes erfarenheter av tvåspråkighet under praktikperioder och uppfattningar om svenskstudier i yrkeshögskolan

Abstract

Tutkimus keskittyy suomenkielisiin sairaan- ja terveydenhoito-opiskelijoihin, jotka opiskelevat Centria-ammattikorkeakoulussa Kokkolassa ja joiden koulutus käsittää usein harjoittelujaksoja kaksikielisissä työympäristöissä. Kohtaavatko opiskelijat ruotsia puhuvia potilaita tai työkavereita harjoittelujaksojensa aikana? Yrittävätkö he itse puhua ruotsia harjoittelujaksojen aikana? Mitkä tekijät vaikuttavat niin, että suomenkieliset opiskelijat yrittävät ilmaista itseään toisella kotimaisella kielellä? Mutta yhtä tärkeää on saada tietää, kuinka opiskelijat kokevat ruotsin kurssinsa ammattikorkeakoulussa. Auttaako ammattikorkeakoulun ruotsinopetus heitä todellisessa elämässä? Millainen ruotsinopetus auttaa heitä parhaiten? Millaista tukea opiskelijat tarvitsevat koulussa ja harjoittelussa?

Tutkimuksen päämääränä oli tarjota tietoa suulliseen kielen oppimiseen vaikuttavista tekijöistä eri oppimisympäristöissä (koulu, harjoittelupaikat). Tutkimuksessa tarkasteltiin myös iän merkitystä kielenoppimisen kannalta ja siksi kaksi neljästä tutkimusryhmästä koostui aikuisopiskelijoista. Tutkimus oli enimmäkseen määrällinen. Puolistrukturoitu kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Määrälliset kysymykset analysoitiin kuvailevien tilastojen avulla, kun taas laadulliset kysymykset eriteltiin sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustulokset osoittivat, että ruotsin tarve Kokkolassa on suuri. Varsinkin ylempien vuosikurssien opiskelijat olivat kohdanneet ruotsia ja yrittäneet käyttää kieltä poikkeuksetta harjoittelujaksojen aikana. Moni opiskelija on käyttänyt kieltä omasta aloitteestaan. Sekä harjoittelussa että ammattikorkeakoulussa merkittävin vaikuttava tekijä oli motivaatio. Aikuisopiskelijat kokivat motivaation jonkin verran tärkeämmäksi kuin muut opiskelijat. Enemmistö opiskelijoista koki, että he olivat hyötyneet ammattikorkeakoulun tarjoamasta ruotsinopetuksesta harjoittelujaksojen aikana. Opiskelijat toivoivat, että ruotsinopetus valmistaisi heitä tuleviin työtehtäviin, kuten suullisiin tilanteisiin ruotsinkielisten potilaiden kanssa. Ammattisanaston kartuttaminen oli tärkeintä opiskelijoiden mielestä.