Kansallisvaltion kielioppi
Ovatko suomalaiset jotenkin erityisiä, saunamakkaroineen ja tennissukkineen? Vai ovatko ”Suomen” symbolit vain yksi versio kansallisvaltiotarinoista, jotka kaikki seuraavat kansallisvaltion kieliopin sääntöjä?
Paljo puhe kansallisesta identiteetistä tiivistyi juuri silloin kun tehtiin päätöstä Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin. Onko Suomi päätöksen jälkeen vielä entisensä? Miten tässä käänteessä asettuivat Suomen naisten ja miesten suhteet? Miten eliitin ja kansan suhteet? Miten Suomesta kerrotut tarinat vertautuvat muista kansallisvaltioista kerrottuihin – esimerkiksi veljes- ja sisarkansaamme Viroon? Mikä on kansallisvaltiotarinoiden merkitys nyt, kun jo puhutaan kansallisvaltion lopun ja globalisoituvien markkinoiden ajasta?
Kun pöly on laskeutunut liittymiskeskustelujen jäljiltä, on tutkijoiden aika astua esiin. Tässä kirjassa politiikan tutkimuksen nouseva polvi arvioi integroitumiskeskustelujen merkitystä, niitä suomalaisuuden versioita joita keskusteluissa tuotettiin. Mikä on Suomen paikka maailmassa? Mitä toimintatiloja avautui, mitä sulkeutui? Repesikö asioiden luonnollistuneen järjestyksen esirippu hetkeksi avaten poliittisen luennan mahdollisuuden?
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-6479-5ISSN Hae Julkaisufoorumista
1238-8025Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- SoPhi [154]
Lisenssi
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright