Pystyvyysuskomusten merkitys suomalaisten alakoululaisten lukemissujuvuuden tukemisessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pystyvyysuskomusten merkitystä alakouluikäisten oppilaiden lukutaidon tukemisessa. Säännönmukaisissa kirjoitusjärjestelmissä, kuten suomen kirjoitusjärjestelmässä, heikkojen lukijoiden pulmana ei ole niinkään lukemisen tarkkuus vaan lukemisen sujuvuus. Tavoitteena oli vertailla kahden hieman erilaisen lukemissujuvuusintervention vaikutuksia, ja selvittää, millaiset tekijät (sukupuoli, ikä, lähtötilanteen lukutaito, fonologinen prosessointi, nopea sarjallinen nimeäminen, yleinen lukemismotivaatio sekä pystyvyysuskomusten vahvuus ja tarkkuus) ovat yhteydessä interventiosta hyötymiseen. Osallistujina oli 77 suomalaista 3.-5.-luokkalaista oppilasta, joiden lukutaito oli vähintään yhden keskihajonnan ikätason keskiarvoa heikompi. Molemmat interventiot koostuivat kolmesti viikossa tapahtuneesta yksilöharjoittelusta (10-15 min. / kerta), joka oli samanlaista kummassakin interventioryhmässä, sekä viikoittaisesta 45 minuutin kestoisesta pienryhmäkerrasta, jonka sisällöt erosivat interventioryhmillä. Toisessa interventiossa pienryhmäkerta koostui minäpystyvyyden tukemisesta ja tekstitasoisen sujuvuuden harjoittamisesta; toisessa interventiossa pienryhmäkerralla keskityttiin lukemissujuvuuden kehittämiseen erilaisilla harjoituksilla. Toistomittausten monimuuttujaisen varianssianalyysin avulla vertailtiin kahden interventioryhmän oppilaiden lukemissujuvuuden kehitystä 14 viikon mittaisella interventio- ja 20 viikon mittaisella seurantajaksolla. Luksu-mittarilla tarkasteltuna molempien interventioryhmien oppilaiden lukemissujuvuus kehittyi samalla tavalla, ja oppilaat kehittyivät koko tutkimusjakson ajan keskimäärin ikätoveriensa tahtiin. Tekstin lukemisen mittarilla tarkasteltuna lukemissujuvuusharjoitteluun keskittyneen interventioryhmän oppilaat kehittyivät kuitenkin seurantajaksolla paremmin kuin minäpystyvyystukea saaneen ryhmän oppilaat, ja koko tutkimusjaksolla tarkasteltuna tämän ryhmän oppilaat saavuttivat merkitsevästi ikätovereitaan lukemissujuvuudessa. Kaikkiaan lukemissujuvuuden harjoittamiseen keskittynyt interventio vaikuttaisi siis minäpystyvyystukea sisältänyttä interventiota tehokkaammalta alakouluikäisten heikkojen lukijoiden lukemissujuvuuden kehittämisessä. Interventiosta hyötyminen määriteltiin tekstin lukemisen sujuvuuden kehittymiseksi suhteessa ikätovereihin, ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä selvitettiin χ²-testin ja Kruskal-Wallisin testin avulla. Välittömään interventiosta hyötymiseen olivat yhteydessä minäpystyvyyden vahvuus sekä pystyvyysarvion tarkentuminen, ja viivästettyyn hyötymiseen kuvien sarjallisen nimeämisen nopeus. Tulosten perusteella pystyvyysuskomuksilla näyttää siis olevan merkitystä heikkojen lukijoiden lukutaidon tukemisessa, ja tätä pystyvyysuskomusten roolia tulisi jatkossa selvittää tarkemmin nimenomaan alakouluikäisten oppilaiden kohdalla. Myös lukemissujuvuuden kehittymistä tulisi tutkia lisää, jotta tiedettäisiin, millaiset tukimuodot ovat tehokkaimpia missäkin sujuvuuden kehittymisen vaiheessa. Tarkoituksenmukaista olisi yhdistää oppimismotivaation ja lukutaidon tukitoimien tutkimus, jotta osattaisiin tukea heikkoja lukijoita tehokkaasti ja vahvistaa heidän motivaatiotaan sekä kouluajalla että vapaa-ajalla tapahtuvaan lukemisharjoitteluun.

The purpose of this study was to investigate the role of efficacy beliefs in literacy intervention. In transparent orthographies (like Finnish orthoraphy, wich was the context of this study) the children with reading disabilities have problems mostly with reading fluency. The study evaluated the effects of two slightly different interventions targeting reading fluency. The second objective of the study was to investigate which factors (gender, age, base-line reading skill, phonological processing, rapid automatized naming, general reading motivation, strength and accuracy of efficacy beliefs) are related to responsiveness to intervention. The participants were 77 Finnish-speaking elementary school children from grades 3 - 5, whose reading skills were one standard deviation or more weaker than normative age-level reading skills. Both intervention programs consisted of individual, computer-based practicing, which was similar for both intervention groups, and a weekly small-group rehearsal, the contents of which differed between the two groups. For one group, the small-group rehearsing included self-efficacy support and text-level fluency practice, as for the other group, the whole time was used for different fluency rehearsals. The fluency development of children in different groups during the 14-week intervention period and the 20-week follow-up period was evaluated with MANOVA for repeated measures. The fluency development was similar in both groups, when evaluated with Luksu-measure: children in both groups developed on the average at the same rate as their peers. When evaluated with the text-reading measure, however, the children in the fluency-focused group developed better than the children in the self-efficacy-group during the follow-up period. When evaluated during the whole research period, the fluency-focused group developed even better than their normally achieving peers. Thus, it seems that the fluency-focused intervention was more efficacious than the self-efficacy intervention in developing reading fluency of lower-elementary school poor readers. The responsiveness to intervention was defined as the development of text reading fluency in relation to peers, and the factors possibly in relation to responsiveness to intervention were investigated with Kruskal-Wallis-test. The factors related to immediate responsiveness were the strength of self-efficacy (measured before the intervention) and the change of accuracy of self-efficacy during the intervention. The only factor related to delayed responsiveness was rapid automatized naming of pictures of objects. The results show that efficacy-related factors may play an important role in the development of reading skills of poor lower-elementary school readers, but this role of efficacy-beliefs should be further investigated. Also the development of reading fluency should be investigated in detail to know which methods work the best for children in different phases of reading fluency development. Overall, combining learning motivation research to reading intervention research would seem a good way to develop efficient reading interventions that prompt school-time and leisure-time reading motivation of poor readers.