Neljä neuvokasta perhettä - neljä erilaista tapausta : tutkimus suomalaisten lapsiperheiden arkielämästä ja liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Anna Salo (2015). ”Neljä neuvokasta perhettä – neljä erilaista tapausta”: Tutkimus suomalaisten lapsiperheiden arkielämästä ja liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. 76 s., 2 liitettä.

Tutkimus on yhteydessä Suomen Sydänliitto ry:n Neuvokas perhe -terveydenohjaus menetelmään, joka on erityisesti terveydenhoitajille suunnattu työkalu terveyden edistämiseen. Tässä tutkimuksessa käsitellään lapsiperheitä, jotka itse kokevat, ettei liikkuminen näyttäydy merkittävänä osana heidän elämäänsä. Mielenkiinnonkohteina ovat erityisesti tekijät, joiden perheet kokevat vaikuttavan liikkumiseensa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Neuvokas perhe -menetelmän liikuntaosion kehittämisessä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tieteenfilosofisena lähtökohtana oli hermeneutiikka, sillä tutkimuksen tehtävänä oli ymmärtää ja kuunnella lapsiperheitä. Neljä perhettä täytti viikon ajan ajankäyttöpäiväkirjaa elämästään ennen varsinaisia teemahaastatteluja. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja anonymiteetin säilyttämiseksi perheet numeroitiin haastattelujärjestyksen mukaiseen numerojärjestykseen. Tutkimusaineiston analyysi tehtiin tapauskohtaisesti teemoittelemalla perheiden liikkumiseen vaikuttavat tekijät värikoodein. Tämän jälkeen teemoja vertailtiin perheiden kesken, mistä muodostui joukko tekijöitä, joiden perheet kokivat vaikuttavan liikkumiseensa. Näiden teemojen tulkinnassa ja ymmärtämisessä hyödynnettiin hermeneuttista analyysitapaa.

Tutkimuksen kantavaksi teemaksi muodostui perheiden erilaisuus. Vaikka osa esille nousseista liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä olivat samankaltaisia useassa perheessä, näyttäytyivät ne kuitenkin eri tavoin perheiden arkielämässä. Kaikissa neljässä perheessä merkittävimmäksi liikkumiseen vaikuttavaksi tekijäksi osoittautui kuitenkin suhtautuminen liikkumiseen. Perheet kokivat itse olevansa vähän liikkuvia, mutta todellisuudessa neljästä perheestä kolme liikkui terveytensä kannalta riittävästi arkielämässä. Mielenkiintoinen kysymys on, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet perheiden omaan kokemukseen vähäisestä liikkumisestaan. Lapsiperheiden liikkumisen edistämisessä pitäisi korostaa juuri arkiliikunnan riittävyyttä terveyden kannalta. Liikkumisen ei tarvitse olla erillinen osa muusta elämästä vaan se on yksi osa suurempaa kokonaisuutta.

Anna Salo (2015). ”Four resourceful families – four different cases”: Study on the everyday life of Finnish families with children and the factors influencing their exercising habits. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Social Sciences of Sport, 76 p., 2 appendices.

This study has been conducted in connection with the Smart Family –health project led by the Finnish Heart Association. Smart Family is a tool, especially for public health nurses, for promoting healthy lifestyle choices and improving public health. This study concentrates on families with children, who themselves feel that exercising does not play a significant role in their lives. Special attention was paid to the factors which, according to the families, affect their exercising habits the most. Results of the study can be utilized in sport section of the Smart Family -health project.

This study was conducted as a qualitative case study using hermeneutic approach, since listening and understanding the families provided the fundamental basis for this study. Before the actual interviews, the four families were asked to keep a journal for one week and document their time-spending habits. The interviews were transcribed word for word and, in order to maintain anonymity, numbered based on the order of interviews. The research material was analyzed case specifically by, first, grouping and colour-coding the factors prior to the interviews and, second, comparing these groups between the interviewed families. Through this method, a specific group of factors affecting the families’ exercising habits could be determined. Hermeneutic approach was used in interpreting the factor groups.

The fundamental element in this study was the vast differences between the families. Although some of the discovered factors were similar in several families, the ways in which they were actualized in the everyday life of each family varied significantly. Nevertheless, the most important factor in all four families was the same: their attitude towards exercising. The families deemed themselves inactive, but in reality, three out of the four families got enough exercise in their daily routines to be considered healthy. An interesting question is what factors have contributed to experiences of the families about their lack of movement. When promoting exercising among families with children, it is of the utmost importance to emphasize sufficient everyday exercise. Exercising does not have to be a separate entity, but instead it should be intertwined with one’s everyday tasks.