Fyysisen aktiivisuuden yhteys rintasyövän erilaistumisasteeseen postmenopausaalisilla naisilla

Abstract

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä länsimaissa ja eniten sitä esiintyy yli 60-vuotiailla. Postmenopausaalisen rintasyövän riskiin voidaan vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden avulla. Fyysisen aktiivisuuden on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä rintasyöpäriskiin siten, että liikuntaa harrastavilla rintasyöpäriski on pienempi kuin vähän liikkuvilla. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, onko fyysinen aktiivisuus yhteydessä rintasyövän histologiseen erilaistumisasteeseen postmenopausaalisilla naisilla. Lisäksi tutkittiin, mitkä muut tekijät ovat yhteydessä rintasyövän histologiseen erilaistumisasteeseen.

Tämän poikkileikkaustutkimuksen aineistona on käytetty 12 kuukautta kestäneen satunnaistetun interventiotutkimuksen alkumittausaineistoa. Tutkittavat on jaettu kolmeen ryhmään rintasyövän erilaistumisasteen Nottingham-luokituksen perusteella. Tutkittavilta kysyttiin heidän aiempaa fyysistä aktiivisuuttaan koskevia kysymyksiä. Sekoittavina tekijöinä analyyseissä huomioitiin ikä, paino, pituus, sosioekonominen asema, tupakointi, alkoholinkäyttö, kuukautisten alkamisikä, synnytysten määrä, vaihdevuosien alkamisikä, hormonikorvaushoidon käyttö sekä isän ja äidin kuolinsyyt. Näiden tekijöiden yhteyttä rintasyövän histologiseen erilaistumisasteeseen analysoitiin SPSS Statistics 22 –ohjelmalla Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Rintasyövän erilaistumisasteen vaihtelua selittäviä tekijöitä analysoitiin ordinaalisen logistisen regressioanalyysin avulla.

Nuoruudessa ja aikuisuudessa aiemmin harrastettu fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä postmenopausaalisen rintasyövän histologiseen erilaistumisasteeseen. Kun tutkittavien ikä, paino, pituus ja sosioekonominen asema oli vakioitu, painon ristitulosuhde oli tilastollisesti merkitsevä (p=.038) verrattuna rintasyövän erilaistumisastemuuttujan kolmanteen luokkaan. Toisin sanoen lisäkilo painossa lisäsi noin 2,4 % todennäköisyyttä sairastaa lievempää rintasyövän muotoa kuin kolmannen luokan syöpää. Kun oli vakioitu lisäksi tupakointi, kuukautisten alkamisikä, synnytysten lukumäärä, vaihdevuosien alkamisikä, hormonikorvaushoidon käyttö sekä isän ja äidin kuolinsyy, myös alkoholinkäyttö oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä erilaistumisasteeseen. Alkoholia korkeintaan kerran kuukaudessa käyttävät sairastivat 5.3 (95% CI 1.2-23.4) kertaa todennäköisemmin lievempää rintasyövän muotoa, kuin kolmannen luokan syöpää, kun heitä verrattiin viikoittain alkoholia käyttäviin.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että ikävuosien 7-44 aikana harrastettu fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä postmenopausaali-iässä ilmenevän rintasyövän histologiseen erilaistumisasteeseen. Sen sijaan pieni lisäpaino ja erityisesti vähäinen alkoholinkäyttö näyttivät suojaavan vakavalta rintasyövän muodolta.

Breast cancer is the most common cancer among women in Western countries. It is most common among women over 60 years of age. The risk of postmenopausal breast cancer can be affected by physical activity. It has been found in earlier studies that breast cancer is associated with physical activity and those who are physically active have lower breast cancer risk than those who are sedentary. The objective of this study was to investigate whether physical activity is associated with histologic grade of breast cancer and which factors explain the determination of histologic grade of breast cancer in postmenopausal women.

This cross-sectional study was based on the baseline data of a randomized controlled trial. Breast cancer surivors were divided into three separate groups according to Nottingham histological grade of breast cancer. In this study participants were asked questions concerning physical activity earlier in their life. Potential confounding factors such as age, weight, height, sosioeconomic status, smoking, drinking of alcohol, age at menarche, amount of childbirths, age at menopause, use of hormone replacement therapy and cause of death of father’s and mother’s were taken into account when analysing the data. Associations of the confounding factors with the histologic grade were analysed using the SPSS Statistics Spearman’s rank correlation coefficient. Factors explaining determination of histologic grade were analysed with ordinal logistic regression analysis.

Former physical activity was not associated with histological grade of postmenopausal breast cancer. As the age, weight, height and socioeconomic status of the participants were controlled for, the odds ratio of weight was statistically significant (p=.038) compared with the category 3 of the histological grade. It means that an extra kilogram of gained weight increases the risk of belonging to a lower category of histologic grade by 2,4 percent. As smoking, drinking of alcohol, age at menarche, amount of childbirths, age at menopause, use of hormone replacement therapy and cause of death of father’s and mother’s were also controlled for, drinking of alcohol was statistically significantly associated with the histological grade. Those who drank alcohol, but at most once a month had a 5.3-fold (95% CI 1.2-23.4) risk of belonging to a lower category of histological grade compared to those who drank alcohol at least once a week.

The results of this cross-sectional study indicate that physical activity during seven to 44 years of age is not associated with the histological grade of postmenopausal breast cancer. However, an extra weight seemed to be associated with milder histological breast cancer grade and low alcohol consumption was clearly associated with milder breast cancer type.