Alvar Aallon museosuunnitelmat 1928-1958

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Alvar Aallon vuosien 1928 – 1958 välillä suunnittelemia museorakennuksia käyttäen apuna historiallis-vertailevaa metodia. Tavoitteena on ollut aikaisemmista tutkimuksista poiketen koota yhteen Aallon museosuunnitelmien kolme ensimmäistä vuosikymmentä aikaisempaa laajemmin. Myöhäisempi tuotanto on rajattu pois aineiston laajuuden vuoksi. Tutkimuksessa käsiteltyjä museosuunnitelmia ovat Perniön museo (1928–29), Tallinnan taidemuseo (1936–37), Johnson-konsernin Vuoriteollisuus- ja Merenkulkumuseot Ruotsin Avestaan (1944), Bagdadin taidemuseo (1957–58), Keski-Suomen museo Jyväskylässä (1957–61) ja Aalborgin taidemuseo (1957–58, rakennettiin 1968–72). Näistä kaksi viimeistä ovat toteutuneita rakennuksia ja niiden yhteydessä tarkastellaan lyhyesti myös rakennuksiin myöhemmin tehtyjä laajennuksia ja muutoksia. Tutkimuksessa suunnitelmia on verrattu sekä keskenään että historialliseen kontekstiinsa tarkastelemalla hankkeita sekä osana 1900-luvun museoarkkitehtuuria että Aallon omaa tuotantoa. Tutkimuksessa tuli ilmi, että Aallon kilpailusuunnitelma Tallinnan taidemuseoksi (1936-37) on ollut osittain lähtökohtana myös hänen 1940- ja 1950-luvuilla suunnittelemilleen museorakennuksille. Sen sijaan Perniön museosuunnitelma (1928) poikkeaa muista tyylillisesti kuuluen Aallon ns. klassiseen kauteen. Aallon museosuunnitelmat ovat saaneet vaikutteita yleisestä arkkitehtuurin kehityskulusta, mutta ne ovat myös olleet antamassa vaikutteita muille arkkitehdeille. Varsinkin näyttelytilojen valaistuksen suunnittelu oli Aallolle tärkeää ja hän kehitti sitä museorakennuksissaan edelleen. Tutkimus tuo myös esiin aikavälillä tapahtuneen muutoksen museoiden tilaohjelmissa, mikä heijastaa museoissa tapahtunutta muutosta ajattelu- ja toimintatavoissa ja toimintojen monipuolistumisessa. Tutkielma on hyväksytty taidehistorian Pro gradu -tutkielmana ja museologian sivututkielmana.