Suomalaisten käsityksiä maatalousmaiseman muutoksesta ja maatalouden ekosysteemipalveluista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on suomalaisten maatalousmaisemaan ja maatalouden ekosysteemipalveluihin liittyvien käsitysten tutkiminen. Maatalousmaisema on Suomessa jatkuvassa muutoksessa, ja maisemaan liittyvät näkemykset ovat usein ristiriidassa keskenään. Suomen ratifioiman eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan kansalaisten maisema-arvostuksia tulisi huomioida maisemaa koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Maatalousmaisemaa voidaan lähestyä myös sen tarjoamien ekosysteemipalvelujen eli hyötyjen avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ekosysteemipalveluja ja minkä verran suomalaiset arvioivat maatalousmaiseman tuottavan. Lisäksi tutkitaan, miten kansalaiset yhtäältä ennakoivat ja toisaalta toivoisivat suomalaisen maatalousmaiseman muuttuvan seuraavien vuosikymmenten aikana, ja kuinka kehityskulut vaikuttaisivat ekosysteemipalvelujen tuotantoon. Lopuksi kysytään, miten ekosysteemipalvelujen käsitettä voidaan hyödyntää ihmisten maisemakäsitysten tutkimuksessa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen keräämää valmista Internet-kyselyaineistoa vuodelta 2011. Aineisto sisälsi sekä laadullista että määrällistä materiaalia, ja käytettyjä analyysimenetelmiä olivat teoriaohjaava laadullinen sisällönanalyysi, yksisuuntainen varianssianalyysi, t-testi, faktorianalyysi, kahden muuttujan ristiintaulukointi sekä khiin neliö -testi. Tulosten perusteella suomalaiset arvioivat maatalousmaiseman tuottavan eniten ravintoa, maiseman katselusta saatavaa iloa ja nautintoa sekä maisemassa liikkumisesta saatavaa hyvää oloa. Kansalaiset ennakoivat maatalousmaiseman teollistuvan, autioituvan, kaupungistuvan sekä maataloudelle vaihtoehtoisten elinkeinojen näkyvän maisemassa. Toiveiden maatalousmaisema näyttäytyi suomalaisille asuttuna, hoidettuna, perinteisenä ja monimuotoisena, joten ennakoidut ja toivotut kehityskulut ovat jossain määrin ristiriidassa keskenään. Kehityskulut vaikuttivat ekosysteemipalveluihin eri tavoin, mutta parhaiten useita kulttuurisia sekä sääteleviä ja ylläpitäviä ekosysteemipalveluja tukisi monimuotoinen maatalousmaisema. Tuotantopalveluille suotuisin ainakin lyhyellä aikavälillä olisi sen sijaan teollistunut maatalousmaisema. Ekosysteemipalvelunäkökulman soveltaminen kansalaisten maisemakäsitysten tutkimiseen on hyödyllistä, sillä sen avulla voidaan hahmottaa etenkin ihmisten maisemasta saamia aineettomia hyvinvointivaikutuksia. Lisäksi näkökulma tekee näkyväksi yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin riippuvuuden ekosysteemeistä.