Kyläyhdistykset maaseutupolitiikan toimijoina : ympäristötoimet maaseutuohjelmassa ja kylissä
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista kylätoimintaa osana Manner-Suomen maaseudukehittämisohjelman toteuttajaverkostoa. Tarkastelussa ovat maaseutuohjelman ympäristötoimenpiteet ja kyläyhdistykset niiden toteuttajina. Maaseudun kehittämistyötä tehdään Suomessa pääasiassa maaseutuohjelman rahoituksella, joten sen tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat myös paikallista kehittämistä. Kyläyhdistyksille ympäristönhoito on yksi tehtävä muiden joukossa.
Tutkimuskysymyksia on kaksi: Miten kääntämisen prosessin vaiheet ja yhdistysten subjektiviteetti ilmenee yhdistysten osallistumisessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristötoimien toteuttamiseen?, sekä: Mikä on kyläyhdistysten rooli Suomen maaseudun ympäristönhoidossa - ovatko maaseutuohjelman kylille tarjoama rooli ja kylien oma käsitys roolistaan ristiriidassa? Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, miten kyläyhdistykset saadaan osallistumaan maaseutuohjelman ympäristötoimien toteuttamiseen. Teoreettisena viitekehyksenä on toimijaverkkoteoria ja kääntämisen käsite.
Toimijaverkkoteoria kuvaa hallintavallan käytäntöjen lisäksi niitä tapoja, jolla hallinnan kohde muodostaa identiteettinsä ja subjektiviteettinsä hallintaprosessissa. Kääntämisen käsite kuvaa niitä tapoja, joilla hallintavallan käyttäjä pyrkii saaman verkoston toimijat toteuttamaan omia tavoitteitaan. Aineistona on käytetty maatalouden ympäristötuen seurannan loppuraporttia varten toteutettua kyselyä yhdistyksille sekä tätä tutkimusta varten toteutettua kyselyä hanketukea saaneille kyläyhdistyksille. Aineistoa käsiteltiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin niin, että aineistoa teemoiteltiin ja koodattiin kääntämisen prosessista johdettuihin ryhmiin.
Tämän tutkimuksen perusteella voi todeta, että kyläyhdistysten motivaatio ympäristönhoitoon syntyy ihmisten tarpeista.Maaseutuohjelman ympäristötavoitteita ei kiistetä, mutta sellaisenaan ne eivät motivoi kylätoimijoita. Onnistuneen kääntämisprosessin esteenä näyttävät olevan myös hallinnon passiivisuus ja vuorovaikutuksen puutteet sekä rahoituksen byrokraattisuus. Kyläyhdistyksen subjetiviteetti syntyy muualla kuin kääntämisprosessin sisällä.
Tulokset vahvistavat aikaisemman tutkimuksen näkemystä maaseutuohjelman vahvasta maatalousnäkökulmasta, joka ei ota huomioon muiden kuin maatalouden toimijoiden resursseja ja tarpeita. Lisäksi tulokset tuovat esiin Leader-ryhmien merkityksen kääntämisprosessissa, joka voisi olla myös jatkotutkimuksen aihe.
...
Muu nimeke
Ympäristötoimet maaseutuohjelmassa ja kylissäMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kylätoiminta ja aktiivisen kylän tuottaminen
Kumpulainen, Kaisu (University of Jyväskylä, 2012) -
Kyläseuran muodonmuutos : Matovaaran Mahdin taival kylästä kaupunkiin
Hellman, Katja (2010) -
How do community development activities affect the construction of rural places? : A case study from Finland
Kumpulainen, Kaisu; Soini, Katriina (Wiley-Blackwell Publishing Ltd., 2019)Community‐based development practices have been seen as the prevailing paradigm for rural development. Rural community development practices are employed especially through local non‐governmental organisations, such as ... -
Kun pienestä kunnasta tulee kylä : kuntaliitosten vaikutukset maaseutuyhteisöissä
Kumpulainen, Kaisu (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014) -
Seniorit maaseutukulttuurin toimijoina
Järvelä, Pirkko; Junkala, Pekka (Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti -Kokkolan yliopistokeskus, 2006)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.