Aikuisväestön kokemuksia Jyväskylän Kangaslammen ja Keljonkankaan lähiliikuntapaikoista
Tekijät
Päivämäärä
2015Fyysisen inaktiivisuuden ongelma on viime vuosina noussut Suomessa yhä voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Yksi ehdotetuista ongelman ratkaisumalleista on lähiliikuntapaikkarakentaminen, joka on yksi 2000-luvun liikuntapaikkarakentamisen päätrendeistä Suomessa. Lähiliikuntapaikka on helposti saavutettava ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet tarjoava matalan kynnyksen liikuntapaikka, jonka käyttö on ilmaista. Lähiliikuntapaikkoja on tutkittu lähinnä lasten liikkumisen kannalta, vaikka ne tarjoavat liikuntamahdollisuuksia myös aikuisille.
Tässä tutkielmassa syvennetään tietoa siitä, millaisia lähiliikuntapaikan ominaisuuksia aikuiset pitävät tärkeinä. Tutkielman teoreettisessa osassa perehdytään lähiliikuntapaikan käsitteeseen ja aiempaan aiheesta tuotettuun tutkimustietoon, sekä aikuisten liikuntakäyttäytymiseen ja liikunta-motivaation muodostumiseen. Tutkielman empiirinen osa perustuu Jyväskylässä keväällä 2015 toteutetun sähköisen kyselyn tuottamaan aineistoon. Kyselyssä Keljonkankaan ja Kangaslammen lähiliikuntapaikkojen lähialueiden aikuisväestöltä kerättiin tietoa heidän lähiliikuntapaikkojen käytöstään. Lisäksi selvitettiin vastaajien lähiliikuntapaikkoihin liittyviä kokemuksia ja mielipiteitä. Aikuisille tärkeitä lähiliikuntapaikan ominaisuuksia etsittiin vertaamalla vastausten perusteella lähiliikuntapaikkoja keskenään. Myös vastaajien iän, sukupuolen ja liikunnallisen aktiivisuuden yhteyksiä vastauksiin tutkittiin.
Kyselyyn vastasi 477 yli 15-vuotiasta vastaajaa. Sekä Keljonkankaan (n=264) että Kangaslammen (n=213) vastaajat olivat tyytyväisiä alueensa lähiliikuntapaikan ominaisuuksiin. Kehittämistä vastaajat näkivät alueiden opasteissa ja ohjeistuksissa. Lähiliikuntapaikan sijaintiin ja saavutettavuuteen liittyvät syyt olivat tärkeimpiä käytön syitä. Käyttämättömyyden syistä tärkein oli liikunnan harrastaminen muualla. Alle kilometrin päässä asuvat käyttivät lähiliikuntapaikkaa kauempana asuvia enemmän. Useimmin lähiliikuntapaikkaa käytettiin yksin, lasten tai puolison kanssa. Yleisimmät lähiliikuntapaikalla harrastetut liikuntamuodot olivat lenkkeily ja ulkoilu. Lähiliikuntapaikkojen katsottiin sopivan parhaiten ulkoiluun ja huonoiten pallopeleihin. Lähiliikuntapaikkojen katsottiin soveltuvan hyvin erilaisille käyttäjille, mutta huonosti liikuntarajoitteisille. Kaupungin liikuntatoimen katsottiin sopivan parhaiten lähiliikuntapaikkojen toiminnan järjestämiseen. Aikuisille suunnattuihin ulkokuntolaitteisiin oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Useimmin lähiliikuntapaikasta oli kuultu ystäviltä. Sopivimmaksi lähiliikuntapaikan tiedotuskanavaksi arvioitiin ilmaisjakelulehdet. Jyväskylän lähiliikuntaolosuhteiden kehitys koettiin tärkeäksi.
Tulosten perusteella lähiliikuntapaikat ovat hyvin potentiaalisia liikuntapaikkoja myös aikuisille. Erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia lähiliikuntapaikan ominaisuuksia, mutta yleisesti aikuisille hyvän lähiliikuntapaikan tulee olla saavutettavissa, tiedostettu, houkutteleva, monipuolinen ja turvallinen. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe on lähiliikuntapaikan koon yhteys sen käyttöasteeseen. Myös Lähiliikuntapaikkojen markkinoinnin tutkiminen on tulevaisuudessa tärkeää.
...
Over the last few years physical inactivity has been popular topic in public discussion. Neighbourhood sport sites (NSS) are one proposed solution for increasing physical activity, and building these sites has been one of the main trends in Finnish sport facility construction projects during the twenty-first century. NSS is accessible, versatile and free to use for everyone. Usually Neighbourhood sport sites have been studied from the children´s perspective, even though they are also designed to be used by adults.
This thesis deepens the knowledge on the NSS characteristics which adults find important. The theoretical part of the study focuses on the definition of NSS and on the previous studies concerning the subject. Physical exercise among adults in Finland and motivation behind adults´ physical exercise is also discussed. The empirical part of the study is based on an electrical questionnaire which was conducted in Jyväskylä during the spring of 2015. Adult habitants of two districts (Kangaslampi and Keljonkangas) were asked about their use of the NSS near their home. They were also asked about their opinions and improvement suggestions concerning the sport site. Collected data was analyzed in order to find out what NSS characteristics are important for adults in general.
477 over 15 years old subjects participated in the study (264 from Keljonkangas and 213 from Kangaslampi). Subjects were satisfied with the NSS in their area. Signposts and other guidance were named as a main target of development. Location and accessibility of the NSS were the most important reasons for using the site. The most important reason for not using the NSS was exercising somewhere else. Subjects living closer than one kilometer from the NSS used NSS more than people living further away from the site. Usually NSS was used alone or with family or partner. Most frequent forms of physical activity in the NSS were jogging and outdoor recreation. Both sites were considered most suitable for outdoor recreation and least suitable for ball games. Both sites were considered to serve well many different user groups except physically handicapped people. Municipality sport department was considered the best possible activity organizer for the NSS. Subjects were satisfied with the outdoor fitness equipment for adults in their NSS. Usually subjects had heard about the NSS from their friends. Local paper was considered the best marketing channel for NSS. Further development of the Neighbourhood sport sites in general was regarded important.
According to the study Neighbourhood sport sites are really potential sport facilities for many adults. Different people appreciate different characteristics in their NSS. In general Neighbourhood sport sites should be accessible, known, attractive, versatile and safe. In the future it would be interesting to study how different size NSS can serve as an adults sport sites. Also different marketing channels for the NSS should be further studied.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29554]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kuusamolaista liikettä : kyselytutkimus kuusamolaisen aikuisväestön liikunnasta
Virranniemi, Maija (2014) -
Liikunta-aktiivisuuden lisääminen : pitkäaikaistyöttömien kokemuksia tuetulta liikuntajaksolta
Lindroos, Suvi (2010)Suvi Lindroos. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen – Pitkäaikaistyöttömien kokemuksia tuetulta liikuntajaksolta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 2010. 78 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli ... -
Liikkumisen esteiden poistaminen vie kohti yhdenvertaisuutta
Simula, Mikko; Hasanen, Elina; Muukkonen, Petteri (Liikuntatieteellinen seura, 2023)Väestön liikkumisen lisäämiseksi on keskityttävä esteiden poistamiseen. Liikuntamahdollisuuksien saavutettavuudessa ei ole kyse yksinomaan liikuntapaikkojen tarjonnasta. -
Liikuntapaikkojen koetun riittävyyden yhteys aikuisväestön fyysisen aktiivisuuden laatuun ja määrään
Pudas, Minna (2017)Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 20–54-vuotiaat vantaalaiset. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko liikuntapaikkojen koettu riittävyys yhteydessä aikuisväestön fyysisen aktiivisuuden laatuun ja määrään. Samalla työ ... -
Henkilökohtaisen ohjaajan ja liikuntakurssin vaikutus työikäisten liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä
Myötävuori, Hanna (2010)TIIVISTELMÄ Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteiden laitos/Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta MYÖTÄVUORI, HANNA: Henkilökohtaisen ohjaajan ja liikuntakurssin vaikutus työikäisten liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.