Show simple item record

dc.contributor.advisorWilfinger, Rolf
dc.contributor.authorLindfors, Jenni
dc.date.accessioned2015-09-10T09:11:33Z
dc.date.available2015-09-10T09:11:33Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1494822
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46796
dc.description.abstractTässä Pro Gradu –tutkielmassa tarkastelen naiskuvia sveitsiläisen kirjailijan, Eveline Haslerin, romaanissa Anna Göldin. Letzte Hexe. Tavoitteeni on saada selville, millaisia rooleja naisilla oli 1700- luvun lopun Sveitsissä, sekä miten patriarkaattinen yhteiskuntajärjestys vaikutti naisten elämään ja mahdollisuuksiin. Teoreettisina viitekehyksinä toimivat ekofeminismi ja noitavainot. Feminismin tavoite on naisten emansipaatio patriarkaatin vallasta. Feminismi vastustaa naisten syrjintää ja alistamista tavoitteenaan tasa-arvo. Naisten asemaa karakterisoivat ne tavat ja keinot, joilla naiset rajataan ulos poliittisista ja taloudellisista instituutioista. Postmoderni feminismi painottaa eroja, eikä kohtele naisia yhtenä samanlaisena ryhmänä. Postmoderni feminismi siis kritisoi ajatusta naisten yhtäläisestä ja universaalista identiteetistä ja kohtelee sukupuolta relevanttina sosiaalisena kategoriana sosiaaliluokan, iän, etnisyyden jne kanssa. Ekofeminismi on postmodernin feminismin suuntaus, joka kritisoi patriarkaalista käsitystä naisen ja luonnon yhteydestä, mikä toimii myös naisten asemaa huonontavana näkemyksenä. Ekofeminismi pohjautuu liberaaliin, marxistiseen ja radikaalifeminismiin. Androsentrismiä pidetään luonnon tuhoamisen alkuperäisenä syynä. Historiallisesti maa on nähty hoivaavana äitinä (äiti-maa-metafora), mutta samalla hoivaavalla äidillä on villi ja kontrolloimaton luonne. Ekofeminismille tyypillistä on dualistisen ajattelun kritisointi. Hierarkisen dualismin valossa patriarkaalisen kulttuurin todellisuus rakentuu sukupuolen mukaan. Hierarkisia dualismeja ovat esimerkiksi mies/nainen, tiede/kokemus, päivä/yö. Näistä ensimmäinen yhdistetään positiivisuuteen ja mieheen, jälkimmäinen negatiivisuuteen ja naiseen. Analyysini pohjalta voi sanoa, että Anna Göldinin aikana naisen subjektius ja toimijuus pyrittiin hävittämään. Naisen asema yhteiskunnan jäsenenä oli hyvin rajoitettu ja pyrkimys murtaa ennalta määrätyt positiot ja roolit tai vaatimus itsemääräämisoikeudesta antoivat kuvan ”vääränlaisesta” naisesta. Myös sosiaaliluokan merkitys oli mitä suurin ja myös sosiaaliluokalla oli suuri vaikutus kirjan päähenkilön kohtaloon.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (49 sivua)
dc.language.isoger
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherfeminismi
dc.subject.otherekofeminismi
dc.subject.othernoitavainot
dc.subject.othernaiskuvat
dc.subject.othernaisen asema
dc.title"Zu ihnen gehören, wenn auch nur aus der Perspektive der Küche" : Frauenbilder in Anna Göldin. Letzte Hexe
dc.title.alternativeFrauenbilder in Anna Göldin. Letzte Hexe
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201509102841
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSaksan kieli ja kulttuurifi
dc.contributor.oppiaineGerman Language and Cultureen
dc.date.updated2015-09-10T09:11:34Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi308
dc.subject.ysofeminismi
dc.subject.ysoekofeminismi
dc.subject.ysonoitavainot
dc.subject.ysonaiskuva
dc.subject.ysonaisen asema
dc.subject.ysokirjallisuus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record