Riihinen (2015). Vertaisohjaus mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnassa: Sisällönanalyyttinen tutkimus Mielenterveysyhdistys Kello ry:n vertaisohjaajien motiiveista, merkityksistä ja toimintaedellytyksistä. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. 103 s., 2 liitettä.
Mielenterveyden ongelmat ovat yleinen ilmiö nyky-yhteiskunnassa. Liikunta ja vertaistuki vaikuttavat myönteisesti mielenterveyskuntoutumiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää mielenterveyskuntoutujien liikunnan vertaisohjauksen motiiveja, merkityksiä ja toimintaedellytyksiä. Tutkimuskohteena ovat jyväskyläläisen Mielenterveysyhdistys Kello ry:n vapaaehtoisten vertaisohjaajien kokemukset. Kello ry on yksi Mielenterveyden keskusliitto ry:n paikallisyhdistyksistä. Keskusliitto vastaa paikallisyhdistystensä liikuntavastaavien kouluttamisesta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu seuraavista osioista: liikunnan merkitys mielent
erveyskuntoutumisessa, järjestöpohjainen liikunta osana mielenterveyskuntoutujien liikuntatarjonnan kokonaisuutta sekä vertaisuuteen perustuvan vapaaehtoistoiminnan käsitteiden määrittely ja katsaus vapaaehtoistoiminnan motiivitutkimukseen. Tutkimuksen filosofisen taustan muodostavat Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys ja fenomenologis-hermeneuttinen ihmiskäsitys. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin Mielenterveysyhdistys Kello ry:n viiden vertaisohjaajan teemahaastatteluilla. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin ja tulkittiin hermeneuttista sisällönanalyysiä soveltaen.
Vertaisohjaajien motiiveista voi erottaa toimintaan ryhtymisen ja toiminnassa pysymisen motiivit. Toimintaan ryhdytään yleensä oman kiinnostuksen, uutuuden tavoittelun ja toisen suosituksen yhteistuloksena. Tulokset toiminnassa pysymisen motiiveista osoittavat liikunnan vertaisohjaajien motiivien ja merkitysten yhteen kietoutumisen. Ohjaajien motiivi- ja merkitysperusta on yksilöllinen ja monipuolinen. Keskeisiä motiiveja ja merkityksiä yhdistäviä luokkia ovat liikunta itsessään, elämäntapa ja identiteetti, sosiaalinen pääoma sekä voimaantuminen. Toimintaedellytysten teeman auttavat ja haittaavat tekijät jakaantuvat yhdistyksen ulkopuolisiin tekijöihin, yhdistyksen sisäisiin tekijöihin sekä ohjaajien henkilökohtaisiin sisäisiin tekijöihin. Auttavina tekijöinä korostuvat henkilökohtaiset tekijät: sisäinen motivaatio ja kokemusasiantuntijuus. Vertaisohjausta haittaavia tekijöitä ovat ennen kaikkea yhdistyksen resurssien riittämättömyys, mutta myös arvostuksen puute. Lisärahoitusta ja -koulutusta tarvittaisiin.
Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää sekä Mielenterveyden keskusliitto että paikalliset mielenterveysyhdistykset. Uudenlaista näkökulmaa voivat saada myös muut mielenterveyskuntoutujien liikunnan parissa toimivat tahot, kuten kuntien liikuntatoimet tai sairaanhoitopiirit. Hyötyä tutkimuksesta voi olla kaikille niille yhdistyksille tai muille toimijoille, jotka suunnittelevat vertaisuuteen perustuvan toiminnan aloittamista.
Avainsanat: mielenterveyskuntoutujat, liikunta, motivaatio, vapaaehtoistyö, vertaistuki, potilasyhdistykset
...
Tiina Riihinen (2015). Peer Mentoring in Physical Exercise in the case of Psychiatric Rehabilitation Clients: A Content Analysis of Motives, Meanings and Prerequisites from the Perspective of Peer Mentors at Mental Health Association Kello ry. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master´s thesis in Social Sciences of Sport, 103 p., 2 appendices.
Mental health issues are known to be common in contemporary society. As a solution, physical exercise and peer support are assumed to have a positive effect on mental health rehabilitation. The purpose of this study is to describe and understand motives, meanings and prerequisites of peer mentoring regarding physical exercise in the context of mental health rehabilitation. The study discusses experiences of volunteer peer mentors at Kello ry in Jyväskylä. Kello ry is a local association of the Finnish Central Association for Mental Health, which also trains its members to become sports representatives at local associations.
The theoretical framework of the study covers the following sections: the role of exercise in mental health rehabilitation, non-governmental organizations providing sports services for mental health clients, voluntary peer-related activity and an overview of previous research on the motives of volunteering. The philosophical foundation of the study embraces Lauri Rauhala’s holistic conception of man and hermeneutic-phenomenological conception of science. The material of this qualitative case study was collected through five theme interviews with peer mentors in Kello ry. Participant descriptions were analyzed and interpreted by applying hermeneutic content analysis.
The motives of peer mentors can be divided into motives of beginning and motives of continuing the action. Peer mentors usually get involved in volunteering because of their own interest, novelty seeking, and of someone else’s recommendation. The study indicates that the motives and meanings of peer mentors are unique and versatile. The motives and meanings are categorically interconnected. The main categories for continuing activities are exercise in itself, lifestyle and identity, social capital, and empowerment. The prerequisites of peer mentoring incorporate factors that either facilitate or hinder action. Both kinds of influences can be classified into organizational external, organizational internal and personal internal factors. When considering the facilitating factors, two personal factors are emphasized: intrinsic motivation and expertise by experience. The foremost hindering factors include a lack of financial resources, yet also a lack of appreciation. Thus funding and further education concerning the subject are needed.
The results are beneficial for the Finnish Central Association for Mental Health and local mental health associations. The study offers a new perspective also to other formal instances that provide exercise for mental health clients, such as municipal agencies in charge of sports and exercise activities, or hospital districts. Moreover, the present study is of interest to all non-governmental, third sector organizations and associations that are planning actions based on voluntary peer mentoring.
...
