Pis'mennaâ reč' i kognitivnye sposobnosti u russko-finskih škol'nikov

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kognitiivisten ominaisuuksien yhteyttä venäläis-suomalaisten yläkouluikäisten nuorten kirjoittamiseen. Tärkein tutkimuskysymys on, mitkä kognitiiviset ominaisuudet erottavat toisistaan molemmilla kielillä hyvin kirjoittavat ja molemmilla kielillä heikosti kirjoittavat oppilaat. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitetään, eroavatko vahvojen ja heikkojen kirjoittajien taustatekijät toisistaan, sekä tarkastellaan, mihin taustatekijöihin heikko suoriutuminen venäjän- ja suomenkielisissä kirjoitelmissa voisi olla yhteydessä.

Aihe on ajankohtainen jo siksi, että venäläiset ovat toiseksi suurin ja nopeasti kasvava vähemmistöryhmä Suomessa. Venäläisten määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja on jo yli 66 000. Vaikka kognitiivisten ominaisuuksien yhteyttä kirjalliseen ilmaisuun niin äidinkielellä kuin toisella tai vieraalla kielellä on tutkittu suhteellisen paljon eri näkökulmista, on aihe tärkeä myös sen vuoksi, että kognitiivisten ominaisuuksien yhteys kotikielellä kirjoittamiseen on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Tämän määrällisen tutkimuksen aineisto on peräisin DIALUKI-projektista, ja sen analysointiin on käytetty case study -metodia. Tutkimuksen informantit ovat viisitoista yläkouluikäistä venäläis-suomalaista oppilasta, jotka opiskelevat suomen kieltä suomalaisessa koulussa. Osalle heistä venäjä on äidinkieli ja suomi toinen kieli, osalle taas suomi äidinkieli ja venäjä kotikieli.

Tutkimustulokset osoittivat vahvojen kirjoittajien ryhmän suoriutuneen kognitiivisissa tehtävissä keskimäärin heikkojen kirjoittajien ryhmää paremmin. Tutkimuksella ei kuitenkaan pystytty selvittämään, mitkä kognitiiviset ominaisuudet erottelevat vahvat kirjoittajat heikoista. Tulokset eivät olleet johdonmukaisia, eivätkä erot ryhmien suorituksissa olleet tilastollisesti merkitseviä. Tuloksiin voi vaikuttaa otoksen pieni koko sekä kognitiivisten testien arvosteluasteikko, joka vaihteli tehtävittäin. Tutkimuksessa onnistuttiin kuitenkin löytämään taustatekijöitä, jotka erottelivat vahvoja ja heikkoja informantteja. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vahvan ryhmän jäsenet olivat aloittaneet koulunkäyntinsä Suomessa ensimmäisestä luokasta, ja heidän ryhmäänsä kuului heikkojen ryhmää enemmän venäjä kotikielenä -tunneille osallistuneita. Lisäksi vahvassa ryhmässä oli suhteessa enemmän tyttöjä kuin heikossa ryhmässä. Heikko suoriutuminen molempien kielten kirjallisissa tehtävissä oli mahdollisesti yhteydessä siihen, että suurin osa heikon ryhmän jäsenistä oli jossain vaiheessa koulunkäyntiään tarvinnut erityisopintoja lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Heikompaan ryhmään kuuluneet olivat myös muuttaneet Suomeen keskimäärin vahvaa ryhmää vanhemmalla iällä, eikä heihin lukeutunut suhteellisesti niin montaa venäjä kotikielenä -tunneille osallistunutta kuin vahvaan ryhmään. Kyseessä kuitenkin on tapaustutkimus, joten sen tulokset eivät ole yleistettävissä. Yhtä kaikki tämä pro gradu -tutkielma tarjoaa venäjänkielistä informaatiota vähän tutkitusta aiheesta ja toimii hyvänä pohjana jatkotutkimukselle. Lisäksi tutkimus hyödyttää vastaavanlaisia projekteja diagnostisesti onnistuneiden kognitiivisten tehtävien laatimisessa ja tehtävien arvosteluasteikoiden kehittämisessä.