Show simple item record

dc.contributor.advisorLundell, Jan
dc.contributor.authorUrsin, Jouni
dc.date.accessioned2015-07-07T18:18:11Z
dc.date.available2015-07-07T18:18:11Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1477234
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46486
dc.description.abstractTämän pro gradu -työn teoriaosiossa tutustutaan teknologiaperustaisten oppimisympäristöjen ja etenkin interaktiivisten älytaulujen hyödyntämiseen opetuksessa. Aikaisempien tutkimustulosten esittelyn ohella tutkielmassa luodaan katsaus elokuussa 2016 käyttöön otettavien uusien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamiin tieto- ja viestintäteknisiin vaatimuksiin ja kemian oppisisältöihin. Lisäksi tutkielmassa kerrotaan lyhyesti erilaisista oppimistyyleistä sekä esitellään joitakin kemian oppimisen erityispiirteitä. Tutkimusosiossa selvitettiin erään yläkoulun kahden kemian opettajan ja heidän oppilaidensa suhtautumista opettajajohtoiseen älytaulun käyttöön kemian tunneilla. Oppilaille tehdyn lomakekyselyn perusteella heidän suhtautumisensa älytaulua kohtaan osoittautui liitutauluun verrattuna erittäin myönteiseksi. Erityisesti älytaulun mahdollistama visuaalisuuden lisääntyminen sekä ajansäästö koettiin oppimista edistäviksi tekijöiksi. Toisaalta ajoittaisten teknisten ongelmien todettiin haittaavan opetusta. Myös opettajat suhtautuivat älytauluihin pääosin positiivisesti: miesopettaja kertoi haastattelussa uskovansa vankasti, että älytaulut vaikuttavat oppimistuloksiin positiivisesti. Haastateltu naisopettaja oli kuitenkin selvästi epäilevämpi asian suhteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millä tavalla oppilaiden sukupuoli, kemian osaaminen, oppimistyyli ja luokka-aste vaikuttavat älytaulun käyttöön suhtautumiseen. Poikien suhtautumisen älytaulua kohtaan havaittiin olevan pääosin myönteisempää kuin tyttöjen, ja hyvin kemiaa osaavien oppilaiden suhtautumisen myönteisempää kuin heikommin kemiaa osaavien luokkatovereidensa. Oppimistyylin vaikutusta tutkittaessa suhtautumisen havaittiin vaihtelevan oppimistyylistä riippumatta. Luokka-asteen kohdalla tuloksista oli selvästi nähtävissä, että seitsemäsluokkalaiset suhtautuivat älytauluun kaikkein myönteisimmin ja yhdeksäsluokkalaiset vähiten myönteisesti. Kokemuksen myötä kiinnostus älytaulua kohtaan näyttää siis laskevan.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (82 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherälytaulu
dc.subject.otherkemia
dc.subject.otheryläkoulu
dc.subject.otherTVT
dc.subject.othertieto- ja viestintätekniikka
dc.subject.otheroppimistyyli
dc.subject.otheropetusmenetelmä
dc.titleÄlytaulun vaikutuksia yläkoululaisten kemian oppimiseen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201507072548
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosKemian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Chemistryen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKemian opettajankoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher education programme in Chemistryen
dc.date.updated2015-07-07T18:18:11Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4034
dc.subject.ysoälytaulut
dc.subject.ysokemia
dc.subject.ysoopetus
dc.subject.ysoyläkoulu
dc.subject.ysotieto- ja viestintätekniikka
dc.subject.ysooppimisympäristö
dc.subject.ysooppimistyylit
dc.subject.ysoopetusmenetelmät
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record