Show simple item record

dc.contributor.authorTirkkonen, Anna
dc.date.accessioned2015-06-22T16:09:35Z
dc.date.available2015-06-22T16:09:35Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1476481
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46384
dc.description.abstractIäkkäiden henkilöiden osuus väestössä kasvaa, jonka vuoksi myös lonkkamurtumien määrä nousee. Lonkkamurtuma on iäkkäälle henkilölle dramaattinen tapahtuma, joka heikentää elämänlaatua ja lisää laitoshoidon ja kuoleman riskiä. Yksilölle koituvan haitan lisäksi lonkkamurtumien hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle. Heikon kognitiivisen toimintakyvyn on todettu olevan yhteydessä iäkkäiden henkilöiden heikentyneeseen tasapainon hallintaan, joka osaltaan lisäävät kaatumisen riskiä. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää onko kognitiivisen toimintakyvyn taso yhteydessä lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden henkilöiden tasapainon hallintaan ja tasapainon varmuuteen. Tutkielmassa käytettiin aineistona Promo (The Promoting Mobility after Hip fracture) – tutkimuksen alkumittausaineistoa. Aineisto kerättiin Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 2008-2010 reisiluun kaulan tai ison sarvennoisen alueella sijaitsevan lonkkamurtuman vuoksi leikatuista yli 60-vuotiaista Jyväskylässä tai lähikunnissa asuvista miehistä ja naisista, jotka kykenivät asumaan ja liikkumaan itsenäisesti. Poissulkukriteereinä olivat: vakava sydänverisuoni tai keuhkosairaus, halvaus, etenevä sairaus (esim. ALS), alkoholismi, masennus (BDI-11 >29) tai alhainen kognitiivinen toimintakyky (Mini-Mental State Examination, MMSE<18). Tutkittavien tasapainoa ja liikkumiskykyä arvioitiin Bergin tasapainotestin (BBS) ja Timed up and go-testin avulla (TUG). Tasapainon varmuutta arvioitiin ABCkyselyn avulla. Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi tehtiin MMSE-testin avulla. Tutkittavat jaettiin ryhmiin kognitiivisen toimintakyvyn tason mukaan. Ensimmäiseen ryhmään kuuluivat henkilöt, joilla kognitiivinen toimintakyky oli lievästi heikentynyt (MMSE 18-24) ja toiseen ryhmään henkilöt, joilla oli normaali kognitiivinen toimintakyky (MMSE ≥ 25). Ryhmien välisten keskiarvojen eroja tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testin, χ² ja Mann Whitneyn U-testin avulla. Kognitiivisen toimintakyvyn yhteyttä tasapainoon ja tasapainon varmuuteen tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Kognitiivisen toimintakyvyn tason mukaan jaetut ryhmät erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi iän (p= 0.005) ja koulutuksen (p= 0.042) osalta. Henkilöt, joilla oli normaali kognitiivinen toimintakyky, suoriutuivat paremmin tasapainoa ja liikkumiskykyä vaativista tehtävistä kuin henkilöt, joilla kognitiivinen toimintakyky oli heikentynyt. Heillä on myös parempi koettu tasapainon varmuus. Kognitiivinen toimintakyky oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tasapainoon ja koettuun tasapainon varmuuteen. Iällä ja koulutuksella vakioidussa mallissa tilastollisesti merkitsevä yhteys koettuun tasapainon varmuuteen säilyi (p =0.027). Johtopäätös: kognitiivinen toimintakyky on yhteydessä lonkkamurtumasta toipuvan henkilön tasapainoon ja tasapainon varmuuteen.fi
dc.description.abstractThe amount of elderly people is growing, and because of that amount of hip fractures is also growing. For a elderly person a hip fracture is a dramatic incident which lowers quality of life and increases risk of death and risk of institutional care. Studies show that low cognitive functions and poor balance are associated. These factors increase risk of falling. The aim of this study was to find out whether there is association between cognitive functions, balance and balance confidence in elderly people who are recovering from hip fracture. This study was based on baseline measurement data of the Promo (Promoting mobility after hipfracture) study. Data was collected from Central Finland Central hospital from over 60- year-old ambulatory and community- dwelling men and women, operated for femoral neck or pertrochanteric fracture between 2008-2010, and living in city of Jyväskylä or in neighbouring municipalities. Excluson criteria’s of the study were living in an institution, severe memory problems (MMSE <18), alcoholism, severe cardiovascular, pulmonary or progressive disease, para- or tetraplegic or severe depression (BDI-II > 29). Balance and mobility of the participants were measured with the Berg’s balance scale and the Time up and go-test. Balance confidence of participant was measured with the ABC-test and cognitive function of the participants was measured with the Minimental state examination- test (MMSE). For the data analyses participants were divided into two separate groups based on their cognitive function. Participants were grouped based on mild cognitive impairment (MMSE 18-24) and normal cognitive function (MMSE≥25). Mean difference between the groups were analysed with independent samples t-test, Mann Whitneyn U-test and χ²-test. Association between cognitive functions, balance and balance confidence were analysed with linear regression analyses. Participants in groups differed from each other statistically significantly by age (p=0.005) and education (p=0.042). Persons with normal cognitive function perform better in tasks requiring balance and mobility than those with mild cognitive impairment. They also had higher balance confidence. Linear regression analyses showed that there were statistically significant associations between cognitive functions, balance and balance confidence. The model adjusted for age and education showed that there was still statistically significant association between cognitive function and balance confidence (p=0.027). Conclusion: cognitive function is associated with balance and balance confidence in a elderly people recovering from hip fracture.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (47 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.titleKognitiivisen toimintakyvyn yhteys tasapainoon ja tasapainon varmuuteen lonkkamurtumasta toipuvilla iäkkäillä henkilöillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201506222406
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.date.updated2015-06-22T16:09:36Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysotoimintakyky
dc.subject.ysokognitiiviset taidot
dc.subject.ysolonkka
dc.subject.ysoluunmurtumat
dc.subject.ysotasapaino
dc.subject.ysoikääntyneet


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record