Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten ruotsalaiset lehdet kirjoittavat Suomen kielitilanteesta. Tutkielmassa selvitettiin, minkälaisia argumentteja ruotsalaisissa teksteissä käytetään ja kuinka keskustelu eroaa suomalaisesta kielikeskustelusta. Hypoteesina oli, että Ruotsissa käytävä keskustelu keskittyy enemmän ruotsin puolustamiseen kuin suomalainen. Suomessa nostetaan usein esiin pakollinen ruotsinopetus ja ruotsin tarpeettomuus nykypäivän Suomessa. Materiaalina tutkimuksessa oli 11 lehtiartikkelia neljästä suuresta ruotsalaisesta sanomalehdestä. Kaikki artikkelit oli julkaistu alun perin 2010- luvulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä, sisällönanalyysiä sekä argumentaatioanalyysiä. Materiaalista kävi ilmi selkeästi kolme diskurssia, joita käytettiin usein argumentaation apuna. Näin ollen analyysi pohjautui näihin kolmeen diskurssiin, joissa tekstejä tarkasteltiin. Materiaalin voidaan katsoa edustavan hyvin Ruotsissa käytävää keskustelua aiheesta, sillä artikkelit valittiin Ruotsin suosituimmista lehdistä. Lisäksi artikkelit edustivat argumentoivia tekstejä tavallisten uutisten sijaan, joten teksteistä tulee esiin myös mielipiteitä. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että artikkelien kirjoittajat olivat ennen kaikkea huolestuneita Suomen kielitilanteesta ja sen kehityksestä. Kirjoittajilla oli positiivinen suhtautuminen ruotsin kieltä kohtaan, ja he halusivat ruotsille parempaa tulevaisuutta Suomessa. Erityisen paljon artikkeleissa keskityttiin nationalismin uhkaan ja niin sanottuun ruotsivihaan. Suomessa vallitsevan kieli-ilmapiirin koettiin olevan haastava ja vihamielinen. Artikkeleista kuitenkin puuttui suomalainen näkökulma, vaikka myös suomenruotsalaisten mielipiteitä tuotiin esille. Myös suomenruotsalaisen vähemmistön pieneneminen herätti mielipiteitä kirjoittajissa. ...

ruotsin kieli pakkoruotsi kielipolitiikka kielivähemmistö