Toimintakyvyn muutosta ennustavat tekijät painokevennettyyn kävelykuntoutukseen osallistuneilla aivoverenkiertohäiriöpotilailla

Abstract

Aivoverenkiertohäiriöt ovat merkittävä sairausryhmistä niin Suomessa kuin koko maailmassa ja ikääntyneiden määrän lisääntyessä myös aivoverenkiertohäiriöt tulevat yleistymään. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa sairastuneelle usein pysyviä toiminnanvajauksia. Akuuttihoidon kehittämisen ohella olisi tärkeää kehittää myös kuntoutuspalveluja sairastuneen mahdollisimman hyvän toimintakyvyn ja elämänlaadun turvaamiseksi. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa toimintakyvyn muutokseen vuoden kuntoutusjakson aikana. Tämä tutkielma on toteutettu hyödyntäen Kansaneläkelaitoksen Teh-Kev tutkimushanke 2008 – 2013:n tutkimusaineistoa painokevennetyn kävelykuntoutuksen osalta. Tutkimuksen kohdejoukko koostui avokuntoutukseen osallistuneista (n=37) ja laitoskuntoutukseen osallistuneista (n=113) 65 – 85 –vuotiaista kävelykuntoutujista, jotka olivat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön 3 – 36 kuukautta ennen kuntoutuksen aloittamista. Toimintakyvyn arviointimenetelminä käytettiin 10 metrin kävelytestiä, FSQ (Functional Status Questionnaire) –kyselyä ja BBC Berg Balance Scale)-testiä. Toimintakyvyn muutosta vuoden aikana ennustavina tekijöinä arvioitiin sukupuolen merkitystä, AVH:n sairastamisikää, sairastumisesta kulunutta aikaa, sairauksien lukumäärää ja FAC-kävelyluokitusta. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-ohjelman GEE (Generalized Estimation Equation)-analyysimenetelmää. Kuntoutuksen alussa todettu hyvä kävelykyky FAC-luokituksen mukaan säilyi vuoden kuntoutusintervention aikana sekä avo- että laitoskuntoutusryhmissä. Avokuntoutusryhmässä naiset paransivat kävelynopeuttaan selvästi miehiä enemmän (p<0.05) Alkutilanteen korkea ikä vaikutti miesten kävelynopeuden muutokseen siten, että mitä korkeampi ikä oli, sitä pienempi oli kävelynopeuden parantuminen vuoden seurannan aikana (p<0.05). Lisäksi havaittiin, että mitä vähemmän sairastumisesta oli kulunut aikaa ennen intervention aloitusta, sitä suurempi oli sekä FSQ:n että BBC:n pistemäärän muutos miehillä ja naisilla. Runsas sairauksien lukumäärä alkutilanteessa vaikutti heikentävästi naisten kävelynopeuden muutokseen vuoden aikana (p<0.05). Tämän tutkielman tulosten mukaan aika aivoverenkiertohäiriöön sairastumisesta vaikuttaa toimintakyvyn muutokseen, joten kuntoutuksen nopea aloitus on toimintakyvyn palautumisen kannalta AVH-potilaalle keskeistä.

Stroke is one of the most remarkable diseasegroups in Finland and in the whole world. When the amount of aging population is increasing the number of strokes will also become frequent. Stroke causes permanent functional disabilities. In addition to developing acute care it would be important to develop also rehabilitation to guarantee the possible functional ability and quality of life. The purpose of this study was to figure out factors which could impact the change of functional ability during a one-year lasting rehabilitation intervention. In this study data from Social Insurance Institution’s TehKev –research project 2008 – 2013 was used for the part of weight-reliefed walking rehabilitation. Participants of this study consisted of outpatients (n=37) and inpatients (n=113). Participants were 68 – 85 years old and they had had a stroke 3 to 36 months before the start of the rehabilitation. The assessment methods of functional ability were 10 meters walking test, Functional Status Questionnaire (FSQ) and Berg Balance Scale (BBC). Predictive factors of functional ability’s change was to estimate the meaning of gender, age when of the stroke, time which had past from the stroke, the amount of comorbidities and Functional Ambulation Classification (FAC). Data was analyzed with SPSS-programs Generalized Estimation Equations –analyzing system. If walking ability was good in measured by FAC in the baseline it stayed like that during the one year intervention in both out- and inpatient groups. Women in the outpatient group improved their walking speed clearly more than men in the outpatient group (p<0.05). High age in the baseline impacted the walking speed of men hence the higher the age, the lower the improvement of walking speed during the one year follow-up. Moreover it was noticed that less time from the stroke before the intervention had an improving effect on the score of FSQ and BBC for both women and men. A substantial amount of comorbidities in the baseline had a decreasing effect to women’s change of walking speed during the one year follow-up (p<0.05). Outcomes of this study demonstrate that time from a stroke impacts the change of functional ability, and thus it is essential for recovery after a stroke that rehabilitation is started rapidly.