"Miehullisesti sotiman Kuningan ja Isänmaan edestä" : seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassa
Papit olivat varhaismodernilla ajalla merkittäviä toimijoita Ruotsin valtakunnan paikallisyhteisöissä, joissa he olivat hengellisten toimiensa ohessa sidoshenkilöitä maallisen esivallan ja tavallisen kansan välillä. Pappien toiminta paikallisyhteisöissä korostui erityisesti sodan kaltaisten kriisitilanteiden aikana, jolloin valtakunnan sisäinen yhtenäisyys nousi keskeiseen rooliin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan papiston käsityksiä yhteiskunnasta vuosina 1788–1790 käydyn Kustaa III:n sodan aikana. Sotien voidaan katsoa lähtökohtaisesti kärjistäneen ja tuoneen selkeämmiksi papiston saarnastuolista julistamia yhteiskunnallisia näkökantoja. 1700-luvulla yhteiskunta alkoi hiljalleen moniarvoistua ja modernisoitua, mikä vaikutti ajan myötä myös papiston saarnaretoriikkaan. Paikallistasolla muutos oli kuitenkin vielä hitaampaa. Tutkielmassani tarkastelen, millä tavalla seurakuntapapisto sitoi yhteiskunnalliset käsityksensä osaksi luterilaisia oppeja sodanaikaisissa saarnoissaan. Käytän tutkielmani lähdeaineistona kahden papin sodanaikaisia saarnatekstejä. Gustaf Fredrik Aurenius toimi sodan aikana Savossa, Leppävirran seurakunnan kirkkoherrana. Anders Widberg toimi sodan aikana puolestaan papin tehtävissä Göteborgin hiippakunnassa. Olen tutkinut saarnoja niissä käytetyn retoriikan ja käsitteistön kautta. Näiden avulla olen tarkastellut pappien ajattelua sekä sitä, mihin papit ovat saarnojensa kautta pyrkineet vaikuttamaan kuulijoissaan. Aineiston tarkastelun perusteella sekä Aureniuksen että Widbergin saarnoista nousevat käsitykset yhteiskunnasta oli sidottu hyvin vahvasti luterilaisiin oppeihin. Saarnoissa korostui teokraattinen yhteiskuntajärjestys, joka perustui kuuliaisuuteen Ruotsin kuningasta ja maallista esivaltaa kohtaan. Ruotsin kansallinen yhteisö nähtiin hyvin pitkälle Raamatun mallin mukaisena uskonnollis-poliittisena yhteisönä, jota yhdisti hallitsijan lisäksi ennen kaikkea luterilainen usko. Valtakunnan asukkaiden välisissä suhteissa korostui yhteiskunnallinen hierarkia ja se, kuinka jokaisen ihmisen oli toteutettava hänelle yhteiskunnasta määrättyä paikkaa parhaan osaamisensa ja hyvän kristillisen moraalinsa mukaisella tavalla.
...
Alternative title
Seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassaMetadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Jumalanpalvelussaarna hengellisten ryhmien määrittelijänä 1800-luvun taitteen raumalaisessa paikallisyhteisössä
Tammela, Joonas (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023) -
Applications of the three-estate doctrine : Swedish local sermons and the social order, 1790–1820
Tammela, Joonas (Lund University Press, 2023)This chapter places the religio-political messages conveyed from Swedish pulpits at the centre of attention. By means of a close analysis of sermons delivered in seven different kinds of local parishes in the Swedish realm ... -
Vanhan Suomen luterilainen papisto, seurakunnat ja kansallinen kuva
Räihä, Antti (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023) -
Hengellisyys, poliittisuus ja yhteisöllisyys : konsistorien toiminta 1700-luvun Venäjän rajaseudulla
Räihä, Antti (Teologinen julkaisuseura, 2016)Tässä artikkelissa tutkin konsistorien toimintaa 1700-luvun jälkipuolen Venäjän luterilaisella rajaseudulla. Huomioni keskipisteessä ovat konsistorien toiminnan poliittiset ja yhteisölliset tarkoitusperät. Lähestyn ... -
Seurakunnan johtajien käsitys saarnan merkityksestä johtajuudessa
Arasalo, Tommi Petteri (2023)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä seurakunnan johtajilla on saarnan merkityksestä johtajuudessa. Tutkimuksen aihetta lähestyttiin tutkimuskysymyksen kautta: millaisia käsityksiä helluntaiseurakuntien ...