"Miehullisesti sotiman Kuningan ja Isänmaan edestä" : seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassa
Papit olivat varhaismodernilla ajalla merkittäviä toimijoita Ruotsin valtakunnan paikallisyhteisöissä, joissa he olivat hengellisten toimiensa ohessa sidoshenkilöitä maallisen esivallan ja tavallisen kansan välillä. Pappien toiminta paikallisyhteisöissä korostui erityisesti sodan kaltaisten kriisitilanteiden aikana, jolloin valtakunnan sisäinen yhtenäisyys nousi keskeiseen rooliin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan papiston käsityksiä yhteiskunnasta vuosina 1788–1790 käydyn Kustaa III:n sodan aikana. Sotien voidaan katsoa lähtökohtaisesti kärjistäneen ja tuoneen selkeämmiksi papiston saarnastuolista julistamia yhteiskunnallisia näkökantoja. 1700-luvulla yhteiskunta alkoi hiljalleen moniarvoistua ja modernisoitua, mikä vaikutti ajan myötä myös papiston saarnaretoriikkaan. Paikallistasolla muutos oli kuitenkin vielä hitaampaa. Tutkielmassani tarkastelen, millä tavalla seurakuntapapisto sitoi yhteiskunnalliset käsityksensä osaksi luterilaisia oppeja sodanaikaisissa saarnoissaan. Käytän tutkielmani lähdeaineistona kahden papin sodanaikaisia saarnatekstejä. Gustaf Fredrik Aurenius toimi sodan aikana Savossa, Leppävirran seurakunnan kirkkoherrana. Anders Widberg toimi sodan aikana puolestaan papin tehtävissä Göteborgin hiippakunnassa. Olen tutkinut saarnoja niissä käytetyn retoriikan ja käsitteistön kautta. Näiden avulla olen tarkastellut pappien ajattelua sekä sitä, mihin papit ovat saarnojensa kautta pyrkineet vaikuttamaan kuulijoissaan. Aineiston tarkastelun perusteella sekä Aureniuksen että Widbergin saarnoista nousevat käsitykset yhteiskunnasta oli sidottu hyvin vahvasti luterilaisiin oppeihin. Saarnoissa korostui teokraattinen yhteiskuntajärjestys, joka perustui kuuliaisuuteen Ruotsin kuningasta ja maallista esivaltaa kohtaan. Ruotsin kansallinen yhteisö nähtiin hyvin pitkälle Raamatun mallin mukaisena uskonnollis-poliittisena yhteisönä, jota yhdisti hallitsijan lisäksi ennen kaikkea luterilainen usko. Valtakunnan asukkaiden välisissä suhteissa korostui yhteiskunnallinen hierarkia ja se, kuinka jokaisen ihmisen oli toteutettava hänelle yhteiskunnasta määrättyä paikkaa parhaan osaamisensa ja hyvän kristillisen moraalinsa mukaisella tavalla.
...


Alternative title
Seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassaMetadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [23442]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Towards a Religion of Popular Sovereignty, Democracy and Equality : The Lutheran Sermon as a Nexus of Traditional and Modern Discourses on Political Values and a Collective Identity
Ihalainen, Pasi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)The external forms of contemporary occasions of Finnish and Swedish national worship organized to celebrate political events differ little from those of early-modern Sweden. However, the expressions of the political values ... -
Karoliinien soturiarvot : kunnian hallitsema maailmankuva Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun alussa
Sarkamo, Ville (Jyväskylän yliopisto, 2011) -
Vallan verkostoissa : Per Brahe ja hänen klienttinsä 1600-luvun Ruotsin valtakunnassa
Hakanen, Marko (Jyväskylän yliopisto, 2011) -
Ajatuksella ja ahkeruudella kolmen suvun vaiheista neljältä vuosisadalta
Karonen, Petri (Agricola, Suomen humanistiverkko, 2018)Perttu Immonen yhdistää teoksessaan mielenkiintoisesti ja elävästi mikro- ja makrohistorian varhaismodernin ajan Suomessa. Hän seuraa kronologisesti kolmen eri seutukunnan: LänsiSuomen Sastamalan, Itä-Suomen Rantasalmen ...