"Miehullisesti sotiman Kuningan ja Isänmaan edestä" : seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassa
Papit olivat varhaismodernilla ajalla merkittäviä toimijoita Ruotsin valtakunnan paikallisyhteisöissä, joissa he olivat hengellisten toimiensa ohessa sidoshenkilöitä maallisen esivallan ja tavallisen kansan välillä. Pappien toiminta paikallisyhteisöissä korostui erityisesti sodan kaltaisten kriisitilanteiden aikana, jolloin valtakunnan sisäinen yhtenäisyys nousi keskeiseen rooliin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan papiston käsityksiä yhteiskunnasta vuosina 1788–1790 käydyn Kustaa III:n sodan aikana. Sotien voidaan katsoa lähtökohtaisesti kärjistäneen ja tuoneen selkeämmiksi papiston saarnastuolista julistamia yhteiskunnallisia näkökantoja. 1700-luvulla yhteiskunta alkoi hiljalleen moniarvoistua ja modernisoitua, mikä vaikutti ajan myötä myös papiston saarnaretoriikkaan. Paikallistasolla muutos oli kuitenkin vielä hitaampaa. Tutkielmassani tarkastelen, millä tavalla seurakuntapapisto sitoi yhteiskunnalliset käsityksensä osaksi luterilaisia oppeja sodanaikaisissa saarnoissaan. Käytän tutkielmani lähdeaineistona kahden papin sodanaikaisia saarnatekstejä. Gustaf Fredrik Aurenius toimi sodan aikana Savossa, Leppävirran seurakunnan kirkkoherrana. Anders Widberg toimi sodan aikana puolestaan papin tehtävissä Göteborgin hiippakunnassa. Olen tutkinut saarnoja niissä käytetyn retoriikan ja käsitteistön kautta. Näiden avulla olen tarkastellut pappien ajattelua sekä sitä, mihin papit ovat saarnojensa kautta pyrkineet vaikuttamaan kuulijoissaan. Aineiston tarkastelun perusteella sekä Aureniuksen että Widbergin saarnoista nousevat käsitykset yhteiskunnasta oli sidottu hyvin vahvasti luterilaisiin oppeihin. Saarnoissa korostui teokraattinen yhteiskuntajärjestys, joka perustui kuuliaisuuteen Ruotsin kuningasta ja maallista esivaltaa kohtaan. Ruotsin kansallinen yhteisö nähtiin hyvin pitkälle Raamatun mallin mukaisena uskonnollis-poliittisena yhteisönä, jota yhdisti hallitsijan lisäksi ennen kaikkea luterilainen usko. Valtakunnan asukkaiden välisissä suhteissa korostui yhteiskunnallinen hierarkia ja se, kuinka jokaisen ihmisen oli toteutettava hänelle yhteiskunnasta määrättyä paikkaa parhaan osaamisensa ja hyvän kristillisen moraalinsa mukaisella tavalla.
...


Alternative title
Seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassaMetadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24946]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Jumalanpalvelussaarna hengellisten ryhmien määrittelijänä 1800-luvun taitteen raumalaisessa paikallisyhteisössä
Tammela, Joonas (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023) -
Vanhan Suomen luterilainen papisto, seurakunnat ja kansallinen kuva
Räihä, Antti (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023) -
Papin perhe ja paikallisyhteisö 1600-luvun loppupuolen Viipurin hiippakunnassa
Kuha, Miia (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023) -
Konservoidut papinlesket historiankirjoituksessa
Kuha, Miia (Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos, 2022) -
Towards a Religion of Popular Sovereignty, Democracy and Equality : The Lutheran Sermon as a Nexus of Traditional and Modern Discourses on Political Values and a Collective Identity
Ihalainen, Pasi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)The external forms of contemporary occasions of Finnish and Swedish national worship organized to celebrate political events differ little from those of early-modern Sweden. However, the expressions of the political values ...