dc.contributor.advisor | PhD Jacob Heilmann-Clausen | |
dc.contributor.advisor | PhD Panu Halme | |
dc.contributor.author | Väätäinen, Meeri | |
dc.date.accessioned | 2015-06-09T09:52:29Z | |
dc.date.available | 2015-06-09T09:52:29Z | |
dc.date.issued | 2015 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1475509 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46251 | |
dc.description.abstract | Maailmanlaajuinen monimuotoisuuden vähentyminen on ollut suuri huolenaihe jo useiden vuosikymmenten ajan. Lauhkeat lehtimetsät ovat yksi eniten ihmisen vaikutuksesta kärsineistä biomeista ja eteenkin vanhat, luonnontilaiset metsät ovat vähentyneet huolestuttavasti. Ilmaston ja maisemallisten tekijöiden lisäksi metsän historia, häiriödynamiikka, metsätalous ja ekologinen jatkuvuus vaikuttavat metsän rakenteelliseen monimuotoisuuteen ja näin ollen myös lajirunsauteen. Monet lajiryhmät ovat kuitenkin huonosti tunnettuja ja vaikeasti havaittavissa, eikä lopullisia syitä lajin häviämiseen alueelta pystytä varmasti sanomaan. Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, mitkä elementit metsän rakenteessa vaikuttavat metsän lajirunsauteen ja olisiko joitakin metsän rakennepiirteitä mahdollista käyttää indikaattoreina ennustamaan alueen lajirunsautta. Lisäksi selvitin, olisiko ikimetsille tyypillisiä putkilokasvilajeja tai paikallisia indikaattorilajeja mahdollista käyttää indikaattori lajiryhmänä ennustamaan muiden lajien runsautta. Tutkimukseni kohteena olivat Tanskan lauhkeat lehtimetsät ja niiden lahottajasienet, epifyyttijäkälät ja -sammalet. Aineisto on kerätty Lille Vildmosen luonnonsuojelualueelta, Pohjois-Jyllannista, vuosina 2013–2014. Tulosten analysoinnissa käytin kovarianssianalyysiä, selvittääkseni mitkä tekijät metsän rakenteessa vaikuttavat epifyyttijäkälien, -sammalten ja lahottajasienten lajirunsauteen ja Pearsonin korrelaatiota tutkiakseni potentiaalisten indikaattoreiden toimivuutta. Tärkeimmät epifyyttijäkälien lajirunsauteen vaikuttavat tekijät olivat pohjaveden pinta-ala ja metsälaikun ikä ja tärkeimmät epifyyttisammalten lajirunsauteen vaikuttavat tekijät olivat elävien puiden lajirunsaus, lehtipuiden pinta-ala ja metsälaikun ikä. Lahottajasienten lajirunsauteen vaikutti selkeästi eniten lahopuun määrä. Tulokset tukivat useita aikaisempia tutkimustuloksia, joissa on osoitettu, että vanhat metsät ja lahopuun määrä ovat avainasemassa metsien lajirunsauden turvaamisessa. Sekä korrelaatio ikimetsille tyypillisten putkilokasvien ja tutkittujen lajiryhmien välillä että paikallisten indikaattorilajien ja tutkittujen lajiryhmien välillä oli niin heikko, ettei niitä tämän tutkimuksen perusteella voida käyttää indikaattoriryhminä näiden lajiryhmien lajistolliselle runsaudelle tällä alueella. Yksittäisistä rakennepiirteistä lahopuun määrä korreloi kaikkein voimakkaimmin tutkimuslajien yhteenlasketun lajirunsauden kanssa. | fi |
dc.description.abstract | Global biodiversity loss has become a significant concern in last few decades. Temperate broadleaved forests are one of the most anthropogenically disturbed biomes and especially old natural forests have become rare. It is widely acknowledged that in addition to global and landscape scale factors, disturbance history, forest management and ecological continuity affect structural diversity in a forest and hence, species richness. Many species groups are however, poorly studied and it is not completely understood which are the main factors affecting species richness in a forest stand and what finally causes the extinction of a population. I studied temperate broadleaved forests in Denmark and aim of my study was to investigate what are the different elements in forest stand structure affecting the species richness of wood-inhabiting fungi, epiphytic lichens and bryophytes. I also tested whether ancient forest plant species or local indicator species could be used as an indicator group for estimating the species richness of these three species groups. Or whether some of the elements in a forest stand structure could be used as a structural indicator for species richness in the area. The data was collected from a nature reserve called Lille Vildmose, in North Jutland, Denmark, during 2013-2014. I used Analysis of Covariance to analyse which of the factors in stand structure correlated with the species richness of epiphytic lichens, epiphytic bryophytes and wood-inhabiting fungi and Pearson correlation to test the correlation between the occurrence of my study species and potential indicators. Stand age, average water level and basal area of broadleaved trees were the most significant factors correlating with the species richness of epiphytic lichens. Species richness of living trees, basal area of broadleaved trees and stand age correlated significantly with the species richness of epiphytic bryophytes. And dead wood volume, number of dead wood tree species, stand age and average dead wood diameter correlated significantly with the species richness of wood-inhabiting fungi. The results were consistent with several previous studies and showed that old forest stands and high volume of dead wood are essential factors in maintaining species richness in temperate broadleaved forests. The correlations between the occurrence of ancient forest plant species and my study species were not significant enough that ancient forest plant species could be used as indicator group for the study species. Also the correlations between the occurrence of local indicator species and my study species were too weak that local indicator species could be used as indicator group for the study species either. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (33 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | ancient forest plant species | |
dc.subject.other | conservation | |
dc.subject.other | dead wood | |
dc.subject.other | host-tree diversity | |
dc.subject.other | local indicator species | |
dc.subject.other | microclimate | |
dc.subject.other | stand age | |
dc.subject.other | water level | |
dc.title | Predicting species richness of wood-inhabiting fungi, epiphytic bryophytes and lichens based on stand structure and indicator species | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201506092244 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ekologia ja evoluutiobiologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ecology and evolutionary biology | en |
dc.date.updated | 2015-06-09T09:52:30Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4011 | |
dc.subject.yso | lahopuut | |
dc.subject.yso | isäntäkasvit | |
dc.subject.yso | lehtimetsät | |
dc.subject.yso | luonnonsuojelu | |
dc.subject.yso | metsät | |
dc.subject.yso | pienilmasto | |
dc.subject.yso | pohjavesi | |
dc.subject.yso | putkilokasvit | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |