Pietarsaaren kadunnimistö
Tarkastelen maisterintutkielmassani kaksikielisen Pietarsaaren kaupungin kadunnimistöä. Kyseisestä kaupungista ei vielä ole vastaavaa tutkimusta tehty. Maisterintutkielmani liittyy paikannimistön – tarkemmin määriteltynä virallisen kaupunkinimistön – tutkimukseen. Kadunnimistö on virallista kaavanimistöä erotuksena epävirallisesta kaupunkinimistöstä. Aineistoni koostuu 443:sta Pietarsaaren kaupungin virallisesta suomenkielisestä kadunnimestä ja yhtä monesta Pietarsaaren virallisesta ruotsinkielisestä kadunnimestä. Kokonaisuudessaan aineisto käsittää siis 886 kadunnimeä.
Tutkimuksessani pyrin saamaan vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Millaisia Pietarsaaren kaupungin viralliset suomenkieliset kadunnimet ovat rakenteeltaan? Kuinka pitkiä kyseiset nimet ovat? Onko nimet muodostettu yksinäissanoista, yhdyssanoista vai sanaliitoista? Miten nimet jakautuvat määriteosan oikeinkirjoituksen perusteella?
2. Mitä eri perusosia Pietarsaaren kaupungin virallisissa suomenkielisissä kadunnimissä esiintyy ja kuinka paljon kutakin?
3. Mitä eri määriteosia Pietarsaaren kaupungin virallisissa suomenkielisissä kadunnimissä esiintyy ja millaisia semanttisia kategorioita määriteosien perusteella muodostuu, eli millainen on Pietarsaaren kaupungin nimimaise-ma?
4. Millaiset perusosat vastaavat kunkin Pietarsaaren kaupungin virallisen suomenkielisen kadunnimen perusosaa saman kaupungin vastaavissa ruotsinkielisissä kadunnimissä? Vastaako tiettyä suomenkielisen kadunnimen perusosaa aina yksi ja sama vastine ruotsinkielisissä nimissä?
5. Millaisin kielellisin menetelmin Pietarsaaren kaupungin virallisten suomenkielisten kadunnimien määriteosat on korvattu saman kaupungin ruotsinkielisissä kadunnimissä?
Pietarsaaren suomenkielisten kadunnimien pituus vaihtelee 5–26 merkin välillä. Suosituin perusosa on tie ja sen jälkeen katu. Pietarsaaren suomenkielisten kadunnimien määriteosissa on sekä propreja että appellatiiveja. Prop-reista ovat edustettuina sekä paikannimet että henkilönimet – niin etu- kuin sukunimetkin. Pietarsaaren historia heijastuu sekä appellatiivisista että proprisista määriteosista: esimerkiksi merenkulkuaiheiset määriteosat viittaavat kaupungin maineeseen laivaveistämö- ja kalastuskaupunkina, ja moni kuuluisa ja vaikutusvaltainen pietarsaarelainen on ikuistettu oman nimikkokadun määriteosaan. Pietarsaaren kadunnimien suomenkielisiä perusosia vastaavat pitkälti sanatarkat ruotsinkieliset käännösvastineet, mutta poikkeuksiakin on: esimerkiksi jos lintuaiheisen suomenkielisen kadunnimen perusosa on polku tai kuja, vastaavasta ruotsinkielisestä nimestä puuttuu perusosa kokonaan. Useaa suomenkielistä appellatiivista määriteosaa vastaa niin ikään sanatarkka ruotsinkielinen vastine. Sitä vastoin lukuisat propriset määriteosat ovat täsmälleen samassa asussa sekä suomen- että ruotsinkielisessä kadunnimessä. Mikäli ruotsinkielisen kadunnimen määriteosana on henkilön etunimestä koostuva propri, on määriteosa voitu myös äänteellisesti mukauttaa suomen äännejärjestelmään paremmin sopivaksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kuopion epäviralliset paikannimet
Korkalainen, Katja (2002) -
Alavuden vesistönimistön etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat
Hopiavuori, Sofia (2021)Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat. Tutkielma tuo tietoa Alavuden vesistönimien alkuperästä ... -
Mikkelin paikannimet
Luoranen, Miia (2012) -
Riihivainion kautta Hautam Kämppä 1:lle : peruslohkojen nimeämisperusteista ja viljelijöiden nimikäsityksistä
Ritamäki, Sanna (2021)Tutkielmani aiheena ovat viljelysnimiin rinnastettavien peruslohkojen nimeämisperusteet ja viljelijöiden nimikäsitykset peruslohkojen nimiin liittyen. Tutkimukseni antaa uutta tietoa nykyhetken maaseudun nimistöstä ja ... -
Hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä
Holm, Vesa (2012)Tutkielma käsittelee hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä. Seuruemetsästyksessä paikannimistöllä on keskeinen asema. Usein tulee tarve viitata täsmällisiin paikkoihin, joilla ei välttämättä ole virallista ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.