Kansainvälistymisosaaminen fysioterapian koulutusohjelmissa
Afrisa Kapella (2015). Kansainvälistymisosaaminen fysioterapian koulutusohjelmissa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Fysioterapian pro gradu -tutkielma, 52 s., 2 liitettä.
Kansainvälisyys korkeakoulutuksessa on ajankohtainen. Ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiin kompetensseihin lukeutuvan kansainvälistymisosaamisen kehittymistä tukevien opintojen ja pedagogisten ratkaisujen toteutumista fysioterapian (AMK) opinnoissa ei kuitenkaan ole tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kansainvälistymisosaamista kehittävien opintojen toteutumista fysioterapeutin ammattikorkeakouluopinnoissa.
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin kahdessa osassa lukuvuoden 2013–2014 aikana. Ensin kerättiin Suomen fysioterapian (AMK) koulutusohjelmien julkiset opetussuunnitelmadokumentit koulutusohjelmien verkkosivuilta. Dokumentit analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tämän jälkeen fysioterapian koulutusohjelmien opettajille ja koulutuspäälliköille lähetettiin sähköinen kysely, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselyvastaukset analysoitiin pääasiassa laadullisesti. Kyselyyn vastasi 23 fysioterapian koulutusohjelman opettajaa tai koulutuspäällikköä kymmenestä eri ammattikorkeakoulusta.
Tutkimustulokset osoittivat, että fysioterapian (AMK) opetussuunnitelmissa on erotettavissa kolme kansainvälistymisen pääluokkaa: kotikansainvälistyminen, kansainvälistyminen ulkomailla ja muu kansainvälistyminen kotimaassa tai ulkomailla. Yleisimmin kansainvälistyminen toteutuu ulkomaan vaihtona, ulkomaan harjoitteluna, kansainvälisinä intensiivijaksoina, hankkeina tai projektiopintoina, tai tutortoimintana. Kansainvälistymiseen liittyviä monikulttuurisuusopintoja ei juurikaan tuoda esiin opetussuunnitelmissa.
Kyselyyn vastanneista opettajista jokainen piti kielitaitoa tärkeänä fysioterapian koulutuksessa. Jokainen vastaaja piti myös kansainvälistymisosaamista vähintään melko tärkeänä fysioterapian koulutuksessa. Opettajien vastauksista nousi esiin se, että he näkevät oman roolinsa tärkeänä opiskelijan kansainvälistymisessä. Valtaosa kyselyyn vastanneista opettajista kaipasi kieliopintoja ja opintoja vieraskielisten opintojaksojen suunnittelun tueksi. Kysyttäessä kansainvälistymisopintojen tavoitteista nousi vastauksista esiin viisi pääteemaa: 1) Kansainvälisyys kulttuurisen osaamisen lisääjänä, 2) Kansainvälisyys ammatillisen kehityksen mahdollistajana, 3) Kansainvälisyys yhteistyön mahdollistajana, 4) Kansainvälisyys tuloksellisuuden mittarina ja 5) Kansainvälisyys opetustarjonnan rikastuttajana.
Kansainvälistymisosaamiseen liittyvät kansalliset ja kansainväliset vaatimukset ovat vahvasti esillä fysioterapian koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa sekä ammattikorkeakoulujen strategioissa. Kansainvälistymisopinnot näyttävät sen sijaan toteutuvan käytännössä vaihtelevasti. Se, mitä kansainvälistymisopinnoilla tarkoitetaan, näyttää jäävän monille opettajille epäselväksi. Osa opettajista näkee sen toimintana, jonka sivutuotteena opiskelija kansainvälistyy, osa laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä ja tavoiteltavana osaamisalueena.
Avainsanat: fysioterapia, kansainvälisyysosaaminen, kansainvälistymisosaaminen, monikulttuurisuusosaaminen, kulttuurinen kompetenssi, opetus.
...
Afrisa Kapella (2015). International competence in the degree programmes in physiotherapy. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 52 pp., 2 appendicies.
Internationalization of education is a highly topical issue at the moment. Internationalization competence is regarded as one of the generic competences in the Universities of Applied sciences in Finland. Regardless of its topicality, it is not well researched in Finland. The purpose of this study is to identify how internationalization and multicultural studies are implemented in the Bachelor’s degree programmes in physiotherapy.
The data was collected during the academic year 2013-2014. The curriculums of physiotherapy degree programmes were collected from the internet and analysed qualitatively with content analysis. After the analysis of the curriculums an electronic questionnaire was submitted for all the teachers and the heads of the degree programmes. The answers were analysed both qualitatively and quantitatively. Altogether 23 teachers or heads of degree programmes from nine different Universities of applied sciences answered the questionnaire.
The results showed that three main categories of internationalization rose in the curriculums: 1) Domestic internationalization, 2) Internationalization aboard and 3) Other forms of internalization. Most commonly internationalization studies implemented as exchange studies, international projects, seminars and intensive courses, and international tutoring. Multicultural competence studies were rarely offered.
All of the teachers and the heads of the degree programmes answering the questionnaire viewed that language skills and international skills are important part of physiotherapy studies. They also pointed out the importance of the teacher’s role as a part of the student’s internationalization. Majority of the teachers wished for more internalization education to become more competent in the subject in question. The teachers were particularly missing language studies and education in planning international courses.
When teachers were asked about the aims of internationalization studies, five main categories were highlighted: 1) Internalization as enabler of cultural competence, 2) Internalization as enabler of professional expertise, 3) Internalization as enabler of international cooperation, 4) Internalization as an indicator of results and 5) Internalization as an enricher of the curriculum.
Both national and international regulations guiding the internationalization demands are strongly present in the curriculums discussed. On the other hand their implementation in the studies itself seem to vary largely. Internationalization remains a considerably optional part of the education. The intensity of the internationalization depends highly on student’s / teacher’s own interest. The meaning of international studies seems to remain unclear for many teachers. Some view them as a form of action that may cause internationalization. Some view it as a larger phenomenon and a competence that is worth pursuing for.
Key words: physiotherapy, international competence, cultural competence, education.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
‘Act Like You Care’ : intercultural development in Finnish higher education using forum-theatre
Edes, Viktoria (2022)This study was conducted to examine how theatre-based workshops could be used effectively for intercultural training in Finnish higher education. The article introduces the current standing of Finnish higher education ... -
Developing Future Physical Education Teachers' Intercultural Competence : The Potential of Intertwinement of Transformative, Embodied, and Critical Approaches
Siljamäki, Mariana Elisabet; Anttila, Eeva Helena (Frontiers Media SA, 2021)Purpose: This article is based on a study that explored learning processes related to intercultural competence of PE teacher trainees. The context of the study was the Faculty of Sport and Health Sciences at the University ... -
Fysioterapeuttien käsityksiä lasten lantionpohjan fysioterapian osaamisesta : fenomenografinen tutkimus
Lahti, Aliisa (2022)Lasten ja nuorten rakon ja suolen toimintahäiriöitä, kuten päiväkastelua ja toiminnallista ummetusta, voidaan kuntouttaa lantionpohjan fysioterapiaan erikoistuneen fysioterapeutin ohjauksessa. Lasten lantionpohjan fysioterapian ... -
Fysioterapian opettajien kokemuksia verkko-opetuksesta : fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus
Knuutinen, Annukka; Räikkönen, Raili (2024)Verkko-opetuksella tarkoitetaan joko kokonaan tai osittain verkkoteknologian hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisen tukemisessa. Verkko-opetuksesta on muodostunut kuluneiden parin vuosikymmenen aikana pysyvä ...