Turve- ja metsätalouden vaikutukset kahden metsäjärven surviaissääskiyhteisöihin : paleolimnologinen tutkimus

Abstract

Tutkielmassa selvitettiin turve- ja metsätalouden vaikutuksia Martinjärven ja Iso Kivijärven surviaissääskiyhteisöihin paleolimnologisen menetelmän avulla. Järvien sedimenttiprofiileita tarkasteltiin viimeisen 400 vuoden ajalta. Järvet ovat pieniä, matalia humusjärviä ja sijaitsevat Keski-Suomessa Keuruulla vierekkäisillä valuma-alueilla. Surviaissääskiyhteisöjen muutosten perusteella tutkittiin järvien rehevyystason ja humoosisuuden muutoksia ennen ja jälkeen metsätalouden ja turvetuotannon aloittamista. Soiden laajamittainen ojitus metsätalouden käyttöön alkoi 1960-luvulla molempien järvien valuma-alueilla. Martinjärven valuma-alueella aloitettiin lisäksi turpeen kaivu 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Turvetuotantoalueiden jätevedet laskevat Martinjärven yläpuolisiin vesistöihin. Iso Kivijärveä käytettiin Martinjärven vertailujärvenä turvetuotannon osalta. Molempien järvien valuma-alueilla harjoitetaan myös peltoviljelyä. Surviaissääskiyhteisöjen muutoksia tarkasteltiin pääkomponenttianalyysin (PCA), syvännepohjaeläinindeksin (Profundal Invertebrate Community Metrics) ja surviaissäskiyhteisöjen monimuotoisuuden perusteella. Sedimenttiprofiilien alkuaineanalyysin perusteella havaittiin mineraalimaa-ainesten eroosion voimakas kasvu 1960-luvulta lähtien molempien järvien valuma-alueilla. Luonnontilassa molempien järvien surviaissääskilajisto oli meso-eutrofisille järville tyypillistä. 1960- ja 1970-lukujen ojitusten aikaan rehevyyttä ilmentävien taksonien osuus kasvoi ja karumpien vesien taksonien osuus väheni molemmissa järvissä. Surviaissääskijäänteiden perusteella järvien lievä rehevöityminen jatkui näihin päiviin saakka. Surviaissääskiyhteisöjen muutos rehevämmän elinympäristön lajistoksi oli Iso Kivijärvessä hieman voimakkaampaa kuin Martinjärvessä, mikä voi osittain selittyä järvien erilaisilla hydrologis-morfologisilla ominaisuuksilla. Turvetuotannon alkuvaihetta lukuun ottamatta Martinjärven surviaissääskiyhteisöissä ei havaittu pelkästään turvetuotantoon yhdistettävissä olevia muutoksia. Martinjärven lähivaluma-alueen metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksen järven surviaissäskiyhteisöihin arvioitiin olleen kauempana sijaitsevien turvetuotantoalueiden ja peltojen vaikutusta merkittävämpää.

Sedimentary chironomid remains of Lake Martinjärvi and Lake Iso Kivijärvi in Central Finland were studied from sediment cores covering the last 400 years. Both lakes are small, shallow and highly dystrophic forest lakes. The major aim of the study was to assess the effects of intensive forestry activities and peat mining on ecosystems of the lakes. The changes in the lakes' trophic status and degree of humosity were studied by using sedimentary chironomid remains. Extensive ditching of bogs for forestry within the catchments of both lakes was started in the 1960s. Peat mining in the catchment of Martinjärvi was started in the 1980s. Run off water from peat mining sites drains first to lakes situated above Martinjärvi. Iso Kivijärvi was used as a reference lake to assess the effects of peat mining on chironomid assemblages of Martinjärvi. There are also agricultural lands in the catchment areas of both lakes. The changes in chironomid communities were analyzed using Principal Component Analysis (PCA), Profundal Invertebrate Community Metrics (PICM) and diversity indices. Increased erosion of mineral soil starting from the 1960s was detected in chemical stratigraphies of 33 elements analyzed from the sediment cores. In the natural state the chironomid communities of both lakes consisted of taxa typical of meso-eutrophic waters. Since the 1960s their communities indicated slight eutrophication which continued until recent. The change in the chironomid assemblages was greater in Iso Kivijärvi. Differences in hydromorphological properties of study lakes were partly responsible for the fact that environmental changes and effects of eutrophication remained smaller in Martinjärvi than in the reference lake. Change in chironomid communities of Martinjärvi in early 1980s could be partly related to peat mining. Otherwise the effects of peat mining on the chironomid communities could not be separated from the effects of forestry. As the land use adjacent to the shoreline of Martinjärvi consists almost exclusively of forestry, the effects of forestry practices on chironomid communities of Martinjärvi were assumed to be greater than the effects of peat mining sites and fields situated further away.