Sukupuoli Laila Hirvisaaren romaanissa Minä, Katariina (2011)

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Laila Hirvisaaren romaania Minä, Katariina (2011). Tutkimusongelmani on, löytyykö Minä, Katariinasta sukupuolijärjestelmän rajoja rikkovaa feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta, eli voivatko teoksen miehet ja naiset astua alueille, joita pidetään perinteisesti toiselle sukupuolelle kuuluvina. Hypoteesini mukaan Minä, Katariinan päähenkilö Katariina peilaa omaa naiseuttaan aviomiehensä Pietarin epäonnistunutta mieheyttä vastaan. Esitän, että teoksen vahvojen naishahmojen vastapareina Minä, Katariinan mieshahmot ovat heikkoja miehiä.

Työssäni pääpaino on sukupuolen, niin feminiinisyyden kuin maskuliinisuuden piirteiden analyysissä. Tarkastelen kohdeteosteni maskuliinisuuksia keskittymällä teoksissa esiin nouseviin miehen malleihin, rooleihin ja odotuksiin sekä seksuaalisuuteen ja suhteisiin teoksen naisiin. Samoin tutkin teoksessa esitettyä naiseutta, naisen rooleja kuten äitiyttä, ja naisten suhdetta valtaan.

Tutkielmani tuloksissa havaitsin perinteisten sukupuolirajojen rikkomisen olevan teoksen henkilöhahmoille mahdollista, mutta haastavaa. Minä, Katariinan naiset representoituvat vahvoina ja moniulotteisina hahmoina, jotka kapinoivat heille asetettuja sukupuolirooleja vastaan. Minä, Katariinassa sukupuoli näyttäytyy kokoelmana piirteitä, joita sekä naiset että miehet toteuttavat vaihtelevasti. Teoksen naisista löytyy sekä perinteisiä, äidillisiä naishahmoja että naiseuden piirteitä vaihtelevasti toteuttavia, maskuliinisia naisia. Teoksen miehet eivät ole vain hegemonisen maskuliinisuuden toteuttajia, vaan erityisesti Pietarissa näkyy miesfeminiinisyyttä.