B-SM jääkiekkoilijoiden koettu motivaatioilmasto, tavoiteorientaatio, koettu pätevyys ja intentio sekä niiden yhteydet pelaajien viihtymiseen lajissaan

Abstract

TIIVISTELMÄ

Taruvuori, T. & Parkkola, P. (2015). B-SM jääkiekkoilijoiden koettu motivaatioilmasto, tavoiteorientaatio, koettu pätevyys ja intentio sekä niiden yhteydet pelaajien viihtymiseen lajissaan. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma, Jyväskylän Yliopisto, 54 s., 5 liitettä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen on jääkiekon B-SM ikäluokan joukkueiden pelaajien kokema motivaatioilmasto, tavoiteorientaatio, intentio ja koettu pätevyys sekä niiden yhteys pelaajien viihtymiseen lajissaan.

Tutkimuksen kohdejoukko oli jääkiekon B-SM sarjan Liigajoukkueorganisaatioiden joukkueet (N=12) ja pelaajat (N=265). . Pelaajat olivat iältään 14 – 17-vuotiaita ja pelaajat olivat pääosin vuonna 1996-syntyneitä (ka. 1996,5). Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2013 ja tulosten keruu tapahtui kyselylomakkeella joukkueiden valmentajien organisoimana. Motivaatioilmaston mittarina käytettiin Soinin (2014) Motivational Climate in Physical Education Scale – mittaristoa (MCPES), jonka väittämät muokattiin sopimaan jääkiekkoharjoituksia kuvaavaan muotoon professori Jarmo Liukkosen kanssa. Ilmastomittariin sisällytettiin lisäksi viihtymistä mittaava Scanlanin (1993) Enjoyment in Sport – mittari, jonka Soini (2006) muokkasi suomenkieliseksi koululiikuntaan sopivaksi. Tavoiteorientaatiota mitattiin 12-kohdan A 2 x 2 Achievement Goals Questionnaire for Sport–mittaria; AGQ-S (Conroy, Elliot & Hofer 2003) jääkiekkoharjoituksiin mukautettuna versiona. Koettua fyysistä pätevyyttä mitattiin Ecclesin (1983) Beliefs and Expectancies on Success-mittarin muokatulla versiolla. Intention mittaria muokattiin perustuen Ajzenin (1991) teoriaan intentiosta: Theory of Planned Behavior. Mittareiden luotettavuutta tarkasteltiin faktorianalyysin, Cronbachin alfakertoimen ja Pearsonin tulomomenttikorrelaation avulla. Tuloksia analysoitiin Pearsonin tulomomenttikorrelaation avulla.

Tässä tutkimuksessa nousi esiin se, että tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto tukee pelaajien viihtymistä harjoituksissa. Tuloksissa painottui eniten tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto ja vähiten autonomiaa tukeva ilmasto. Pelaajien viihtyminen oli melko korkealla tasolla. Voimakkaimmin ilmaston suhteen viihtymisen kanssa korreloi tehtäväsuuntautunut ilmasto. Motivaatioilmaston ja tavoiteorientaation ulottuvuuksien välillä voimakkaimmin keskenään korreloivat tehtäväsuuntautunut ilmasto ja tehtävälähentyminen. Tavoiteorientaation ja viihtymisen suhteen voimakkaimmin korreloi tehtävälähentyminen ja viihtyminen. Tuloksista ilmeni myös, että eniten intentioon eli pelaamisen jatkumiseen vaikuttivat yhden vuoden tähtäimellä koettu fyysinen pätevyys eli se, kuinka hyväksi pelaaja kokee itsensä jääkiekossa.

Pelaajille tulisi tarjota enemmän autonomiaa eli mahdollisuuksia vaikuttaa harjoitusten sisältöön ja harjoitteluun, koska tämän on todettu lisäävän urheilijan viihtymistä. Pelaajan halutessa suoriutua itselleen parhaalla mahdollisella tavalla, hänen saadessa omalle taitotasolleen sopivia haasteita ja motivaatioilmaston tukiessa yksilön kehittymistä (tehtäväsuuntautuneisuus), pelaajan viihtyminen harjoituksissa paranee. Itsensä hyväksi pelaajaksi kokema henkilö jatkaa todennäköisemmin peliuraansa kuin heikommaksi itsensä kokema pelaaja.

ABSTRACT

Taruvuori, T. & Parkkola, P. (2015). Perceived Motivational Climate, goal orientation, perceived competence, intention and their relation to enjoyment among 14-17 year old Ice Hockey players in Finnish top junior level. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, 54pp. and 5 appendices.

The aim of the study was to find out and analyze how do 14-17 year old Ice Hockey players in Finnish top level perceive their motivational climate in their teams, goal orientation, competence, what are their intention to continue playing in the future and the relation of these to enjoyment in the sport.

The participants of the study consisted from 14-17 year old Finnish top level Ice Hockey players (N=265) and their respective teams. Players were mainly born in 1996. The data was collected in spring 2013 using a questionnaire survey that consisted of 6 different indicators. Perceived Motivational Climate was analyzed with Soini’s (2014) Motivational Climate in Physical Education indicator (MCPES) that was transformed to fit for ice hockey practices. The same indicator was completed with an indicator of enjoyment created by Scanlan (1993) that Soini (2006) then translated to Finnish and to fit for Physical Education. Perceived goal orientation was measured with a 12-part A 2 X 2 Achievement Goals Questionnaire for Sport indicator (Conroy, Elliot & Hofer 2003); AGQ-S that was transformed to describe Ice Hockey practices. Perceived competence was analyzed by modifying the Beliefs and Expectancies on Success indicator (Eccles 1983) to ice hockey practice. Intention to continue playing was modified based on the Theory of Planned Behavior by Ajzen (1991). The indicator’s validity and reliability were tested by factoranalysis, Cronbach’s Alpha coefficient scale and. The results were analyzed using Pearson’s product-moment correlation coefficient.

Results indicated that task-oriented motivational climate supports the enjoyment of players in practices. Task-oriented motivational climate had highest values in the data whereas the autonomy supporting climate had the lowest values. The level of enjoyment reported by the players was rather high. The strongest correlation describing the motivational climate with enjoyment was with task-oriented motivational climate. Task-goal orientation had highest correlation with enjoyment when examining the achievement goal orientation. The results revealed also that perceived competence was the biggest indicator on player’s intention to continue playing actively in the future.

The coaches should offer more autonomy experiences to players by giving them a possibility to effect to the content of practices, because this is shown to increase the level of enjoyment among players. When the player wants to perform at his best, when he gets to perform tasks suitable to his skill level and when task-oriented motivational climate prevails in the practices, the players’ level of enjoyment is to increase. Player who perceives his competence to a good level will more probably continue playing in the future than a player with low perceived ability.