Ruudun lumossa : varhaiskasvatusikäisten lasten ruutuaika ja vanhempien näkemyksiä siitä

Abstract

Ruutulaitteet ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina lapsiperheissä, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatusikäisten lasten ruutuajan määrää arkena ja vapaapäivänä sekä sen jakautumista eri laitteiden kesken. Ruutu-aikaa vertailtiin lapsen iän ja sukupuolen suhteen. Lisäksi tutkittiin lasten van-hempien näkemyksiä eri-ikäisille lapsille sopivista ruutuajoista sekä niiden suhdet-ta heidän oman lapsen ruutuaikaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös millaisia vai-kutuksia vanhemmat ovat ruutuajan määrällä havainneet olevan lapseensa. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 kahden jyväskyläläisen päiväkodin lasten vanhemmilta (N = 189) paperisella kyselylomakkeella. Lomakkeita palautui 76 (40 %). Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti hyödyntäen useita eri analyysi-menetelmiä että laadullisesti sisällön analyysinä. Havaittiin, että 1–7-vuotiaiden lasten ruutuaika sekä vanhempien näkemykset ruutuaikasuosituksista vaihtelivat suuresti tutkittavien välillä. Keskimääräinen päivittäinen ruutuaika oli noin kaksi tuntia. Television jälkeen eniten aikaa käytet-tiin tabletin ääressä. Vanhempien ruutuaikasuositukset eivät aina olleet yhteydessä heidän lastensa todelliseen ruutuaikaan: 2–4-vuotiaista jopa 86 %:lla oli enemmän ruutuaikaa kuin heidän vanhempiensa näkemys sopivasta ruutuajasta oli. Noin puolet vanhemmista oli havainnut liiallisella ruutuajalla olevan vaikutuksia heidän lapseensa. Raportoiduista vaikutuksista lähes kaikki olivat negatiivisia. Tarkemmille varhaiskasvatusikäisten ruutuaikaa ja sen vaikutuksia mittaavil-le jatkotutkimuksille on tilausta Suomessa. Tapoja mitata luotettavasti alle kou-luikäisten lasten ruutuaikaa huomioiden passiivisen ruutuajan määrä olisi syytä kehittää. Tulosten valossa voidaan todeta Suomeen tarvittavan yleisiä ruutuaika-suosituksia varhaiskasvatusikäisille sekä vanhempien tietouden lisäämistä ruutu-ajasta.