Maassa maan tavalla? : eettiset ongelmat ja eettinen kuormittavuus ekspatriaattityössä

Abstract

Tutkimuksessa on tarkasteltu ekspatriaattien ulkomaankomennuksella kokemia eettisiä ongelmia ja niistä aiheutunutta eettistä kuormittavuutta. Ekspatriaatilla viitataan ulkomaille tietyksi ajanjaksoksi joko itse lähteviä tai organisaation puolelta lähetettäviä työntekijöitä. Eettistä kuormittavuutta on tutkittu aiemmin suomalaisten johtajien keskuudessa (Huhtala ym., 2011), mutta ekspatriaattien kontekstissa aihe on tutkimuskentässä täysin uusi. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on eettisen kuormittavuuden teoreettinen ja empiirinen tarkastelu. Teoreettista viitekehystä on pohjustettu Jonesin (1991) eettisen päätöksenteon mallilla, Hobfollin (2001) voimavarojen säilyttämisteorialla ja Ronenin sekä Shenkarin (2013) valtioiden klusterimallilla. Tutkimuksessa on lisäksi selvitetty, millainen rooli organisaatioiden IHRM-käytänteillä on eettistä kuormittavuutta arvioitaessa. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta on luotu käsitteellinen malli, jota on testattu empiirisesti.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja siinä on haastateltu 16 suomalaista ekspatriaattia, joiden kohdemaina on ollut joko Kiina tai Yhdysvallat. Haastattelut on suoritettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina, ja niiden tukena on käytetty Flanaganin (1954) Critical Incident -tekniikkaa. Tulosten perusteella ekspatriaatit kokevat ulkomaankomennuksen aikana eettisiä ongelmia sekä työssä että työn ulkopuolella. Eettisten ongelmatilanteiden pohjalta on luotu nelikenttämalli, jonka muuttujina ovat ajallinen tiheys ja intensiteetti. Jonesin (1991) eettisen päätöksenteon mallin moraalisen intensiteetin osatekijät ilmenivät kymmenen haastateltavan kohdalla. Analysoinnin perusteella puolet eli kahdeksan ekspatriaattia koki oman tilanteen eettisesti kuormittavaksi. Yksilön voimavarat ja sosiokulttuurinen ympäristö lisäsivät eettistä kuormittavuutta. Kiinassa työskennelleiden ekspatriaattien eettiset ongelmatilanteet liittyivät työhön (työpaikkakiusaaminen, työturvallisuus) ja kulttuuriin (kasvojen menetys, korruptio, luottamus). Yhdysvalloissa toimineet ekspatriaatit puolestaan korostivat pääosin työhön liittyviä tapauksia (rekrytointi, sääntöjen noudattaminen, työlainsäädäntö). Organisaation IHRM-käytänteillä ja eettisten ongelmatilanteiden päätösvastuun olemisella ekspatriaattien esimiehillä oli sen sijaan heikentävä vaikutus eettisen kuormittavuuden ilmenemiseen.