The effect of sensory-processing sensitivity on social preference for online interaction and associated outcome on psychological wellbeing

Abstract

On havaittu, että jotkut ihmiset viettävät mieluummin aikaa ihmisten kanssa Internetissä kuin kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Useiden yksilöllisten seikkojen, kuten persoonallisuudenpiirteiden ja psyykkisten vaikeuksien vaikutuksia tähän on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tässä tutkielmassa selvitettiin sitä selittääkö aistiprosessoinnin herkkyys Internetiin painottuvan sosiaalisuuden suosimista ja sitä, voidaanko Internetiä pitää vaihtoehtoisena, hyödyllisenä vuorovaikutuskanavana aistiprosessoinniltaan herkille. Aistiprosessoinniltaan herkkien oletettiin suosivan Internetiä vähäisemmän ärsykekuorman, vuorovaikutuksen hitaamman tempon sekä fyysisen käyttöympäristön tuttuuden vuoksi. Tutkimus suoritettiin Internetin kautta jaettuna kyselynä (N = 362). Havaittiin, että herkät suosivat ajallisesti Internet-sosiaalisuutta kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen kustannuksella, mutta heidän tärkeät ihmissuhteensa eivät sijoittuneet Internetiin enempää kuin muillakaan. Internetin suosiminen ei ollut yhteydessä parempaan psyykkiseen hyvinvointiin herkillä, mutta ei ole tietoa siitä onko se yhteydessä huonompaan. Havaittiin, että Internet mahdollisti herkille ympäristön, jossa he olivat vähemmän ujoja ja enemmän seurallisia kuin Internetin ulkopuolella. Herkkien ja ei-herkkien väliltä ei löydetty eroja erilaisten netinkäyttötapojen suosimisessa, joka vaikeutti tulkintaa siitä, onko Internetin suosimisen syynä juuri herkkyys. On huomioitava, että aistiprosessoinnin herkkyys ja psyykkinen huonovointisuus olivat yhteydessä toisiinsa, joten ei ole mahdollista tehdä selviä päätelmiä siitä selittikö juuri aistiprosessoinnin herkkyys Internet-sosiaalisuuden suosimisen vai oliko syynä psyykkinen huonovointisuus.

Previous studies suggest that some individuals prefer social interaction via Internet over face-to-face interaction. Several studies have been conducted on the relationship between individual differences in personality or psychological distress, and social preference for online interaction, but the results have been ambiguous. The objective of this thesis was to investigate whether sensory-processing sensitivity can explain the social preference for online interaction and if the Internet should be considered an alternative, beneficial interaction channel for highly sensitive persons (HSPs). It was presumed that the HSPs might prefer the Internet as a social environment because of its lower sensory load, slower tempo of interaction and because of the familiarity of physical environment. A structured web-survey (N = 362) was conducted to answer the research questions. It was discovered that the HSPs preferred the Internet as a social medium at the expense of time spent in face-to-face interaction, but their important relationships did not take place in the Internet more than those of the non-HSPs. There was no association between better psychological wellbeing and social preference for the Internet among the HSPs, but it remained unclear whether this preference might be linked to a decrease in wellbeing. It seemed that the Internet as an environment enabled the HSPs to be less shy and more sociable than they were in face-to-face interaction. There were no differences between the HSPs and the non-HSPs regarding preferred communication modalities while online, which made it difficult to solve whether it was just the sensory-processing sensitivity that actually explained the social preference for the Internet. It should be taken into consideration that psychological distress and sensory-processing sensitivity were associated and therefore it remains unclear whether sensory-processing sensitivity or psychological distress is the underlying reason for the observed preference.