Kaksoisaxel-hyppy ja siinä vaadittavat fyysis-motoriset ominaisuudet

Abstract

Kaksoisaxel on hyppy, joka murrosiän kasvuun ja kehitykseen liittyvien muutosten jälkeen erottaa SM-tason taitoluistelijat muista luistelijoista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä fyysis-motorisia ominaisuuksia ja taitoja tyttötaitoluistelijalta vaaditaan kaksoisaxelin oppimiseen. Selvitän, millaisia eroja oli sekä fyysis-motorisissa ominaisuuksissa että hyppäämisen taidoissa kaksoisaxelin osaavilla ja sitä vasta harjoittelevilla. Tutkimuksessa pyrin kuuntelemaan myös luistelijoiden omia kokemuksia niistä asioista, jotka olivat heidän omasta mielestään edistäneet tai estäneet kaksoisaxelin oppimista. Valitsin tutkimukseeni ikäryhmän 14–15-vuotiaat tytöt sillä perusteella, että viimeistään siinä iässä erot taitojen oppimisessa alkavat näkyä. Halusin selvittää tutkimuksellani monipuolisen harjoittelun merkityksen, sekä pienestä pitäen aloitetun tavoitteellisen ja suunnitelmallisen harjoittelun merkitystä. Tutkimus oli tapaustutkimus, jossa jokaisen luistelijan tuloksia tarkasteltiin ja analysoitiin yksilöllisesti. Tutkimuksessa oli piirteitä sekä määrällisestä että laadullisesta tutkimustavasta, sillä fyysisten testien tulokset käsiteltiin numeerisesti ja lyhyen teemahaastattelun tulokset haastateltujen luistelijoiden omista oppimiskokemuksista analysoitiin laadullisen tarkastelun avulla sisällöllisesti. Fyysisiä ominaisuuksia ja motorisia taitotekijöitä tutkittiin hyppymattotesteillä (Newtest -kontaktimaton avulla), kuten kevennyshyppy, vapaahyppy ja yhden jalan vauhtihyppy. Hyppymattotestin tuloksia täydennettiin maalla tehtävillä lajiliikkeillä ja jäällä testaten kaksoisaxel-hyppy. Lyhyellä, noin 10 min kestävällä, henkilökohtaisella haastattelulla selvitettiin luistelijoiden omia kokemuksia hypyn oppimista edistäneistä ja haitanneista tekijöistä.

Tämän tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että kahden eri ryhmän, kaksoisaxelin osaavien ja sitä harjoittelevien, välillä oli eroja sekä fyysis-motorisissa ominaisuuksissa että hyppäämisen taidoissa. Kontaktimattotesteissä kaksoisaxelin osaavilla oli keskimääräisesti neljä senttimetriä korkeammat ponnistusvoimatulokset kuin kaksoisaxelia harjoittelevilla. Yksilöllinen tarkastelu kuitenkin osoitti, että vielä kaksoisaxelia harjoittelevien joukossakin saavutettiin tuloksia, joiden perusteella heidän voisi odottaa pääsevän kaksoisaxelin onnistuneesti. Luistelijat mainitsivat kaksoisaxelin oppimista haitanneiksi tekijöiksi loukkaantumiset, ponnistusvoiman ja liu’un hyödyntämisen puutteet, liian pienet liikeradat, tekniikkavirheet sekä liikenopeuden riittämättömyyden. Tutkimuksellani haluan antaa taitoluisteluvalmentajille konkreettista tietoa ja näkökulmia suunnitella ja ohjata luistelijoita taitoluistelussa tärkeässä hyppyelementissä sekä hypyn edellyttämistä fyysis-motorisista ominaisuuksista.

The double Axel is a jump which, after the changes connected with puberty, separates FClevel figure skaters from other figure skaters. The purpose of this study was to clarify what physical and motoric qualities and skills are required from girl figure skaters to learn the double Axel. The differences in both physical and motoric qualities and jumping skills between those who already jump the double Axel and those who still practice it will be clarified. In this study I also tried to find out the skaters own experiences of what they thought had enhanced their learning or prevented them from learning the double Axel. For the study I chose girls from the age group 14-15 years, since at this age differences in learning the skill begin to appear. I wanted to clarify the importance of diversified training as well as the meaning of purposeful and systematic training started at an early age. The study was a case study where every skater’s results were examined and analyzed individually. The study was made using both quantitative and qualitative research methods. Physical test results were processed numerically. The results from the short theme interviews with the skaters and their own experiences were analyzed with qualitative examination. Physical capabilities and motoric skill factors were examined with jumping mat tests (Newtest contact mat); such as relief jump, free jump and one-leg speed jump. The results of the jumping mat tests were completed with off-ice elements and the double Axel jump was tested on ice. The approximately 10 minutes’ personal interviews with the skaters clarified their own experiences as to the factors that advanced or hindered learning this jump. The main result of this study is that there were differences in physical and motoric qualities as well as in jumping skills between the group that could do the double Axel and the group that was still practicing it. In the contact mat test, the skaters who could do the double Axel had four centimeters higher effort force results compared to the practicing group. However, the individual examination showed that in the practicing group the skaters achieved results based on which it seems possible also for them to do the double Axel successfully. According to the skaters, the factors that hindered their learning of the double Axel are injuries, lack of force and slide utilization, too small trajectories, technical faults and insufficient movement speed. With this research I want to give figure skating coaches concrete information and views to plan and guide skaters with the important jump element in figure skating as well as give information on the physical and motoric qualities required for this jump.