Väkivaltarikollisuus Jyväskylässä vuonna 1945 : lisääntynyt väkivalta rauhan aikaan siirtymisen vaikeuden ilmentäjänä

Abstract

Pro gradu -tutkielma käsittelee yksilöön kohdistuneen väkivaltarikollisuuden määrän lisääntymistä Jyväskylässä. Väkivaltarikollisuutta tarkastellaan osana yksilöiden kohtaamia ongelmia yhteiskunnan siirtyessä Moskovan välirauhansopimuksen jälkeen sodasta rauhan aikaan. Tarkoituksena on selvittää, miten koettu sota vaikutti väkivaltarikollisuuden määrään sodan jälkeisessä Jyväskylässä vuonna 1945. Päälähteinä tutkielmassa toimivat Jyväskylän raastuvanoikeuden pöytäkirjat, joista tapauskohtaisten kuvausten perusteella voidaan virallisten tilastojen ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta rakentaa käsitys väkivallasta ja sen syistä kaupungissa. Tätä kautta päästään käsiksi myös mahdollisiin väkivaltaa lisänneisiin sodan seurauksiin.

Raastuvanoikeuden pöytäkirjojen kautta muodostui kuva miesten välisestä väkivallasta, joka keskittyi kaduille ja ravintoloihin kaupungin ruutukaava-alueella. Näkökulma korosti näin viranomaisvalvonnan merkitystä raastuvan käsittelyyn edenneissä tapauksissa. Jyväskylän väkivaltarikollisuus ei ollut pelkästään jyväskyläläisten rikollisuutta, vaan kaupungissa riitti vierailijoita, jotka olivat myös osaltaan vastuussa väkivallasta. Väkivaltarikoksiin syyllistyivät myös Jyväskylään parhaillaan sijoittumassa olleet siirtoväkeen kuuluneet henkilöt, jotka olivat yliedustettuna lukumääräänsä nähden niin väkivaltaan syyllistyneissä kuin sen uhreissakin.

Taloudellinen epävarmuus, joka näkyi säännöstelynä ja hyödykepulana sekä toisaalta kiihtyvänä inflaationa, kytki osan väkivaltarikoksista osaksi sota-ajalle tyypillistä omaisuusrikollisuutta. Kenttäoikeuksien ankarampi oikeudenkäyttö oli tehnyt sodan aikana yhä useammalle rikostaustan, mutta toisaalta sodan aikaiset sekä rauhansopimuksen mukaiset armahdukset vapauttivat myös tuomittuja väkivaltarikollisia.

Rauhan aikaan siirtymistä sävytti Jyväskylän työväestön keskuudessa myös humalahakuinen juominen, joka johti ryyppyporukoissa aggressiivisen käyttäytymisen lisääntymiseen. Juomatapojen taustalla vaikutti osin sota-ajan alkoholipolitiikka, mutta myös yksilötasolla sodan aiheuttamien trauma- ja stressioireiden itsehoito. Julkisilla paikoilla juopottelu johti usein poliisin saattamana kaupunginvankilan juopuneiden putkaan, jossa humalaisten keskinäinen rähinä synkisti Jyväskylän henkirikostilastot.