Maankäytön ja muun ihmistoiminnan vaikutukset Länsi-Suomen pienvirtavesien pohjaeläimistön tilaan

Abstract

Valuma-alueen maankäyttö ja muu ihmistoiminta ovat muuttaneet virtavesien tilaa monin paikoin hyvin merkittävästi. Suomen vesienhoitolain tavoite on, että vesien tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitoasetuksen mukaan pintavesien tilaa tulee arvioida ensisijaisesti vesieliöstön (kalojen, pohjaeläinten, levien ja vesikasvien) avulla, fysikaalisen ja kemiallisen seurannan ollessa näiden tukena. Virtavesien tilan arvioinnissa eräänä biologisena tekijänä käytetään koskipaikkojen pohjaeläinyhteisöjä. Etenkin pienempien virtavesien pohjaeläimistön tilaan vaikuttavista tekijöistä on vain vähän tietoa saatavilla. On tärkeää tunnistaa nämä tekijät ja niiden osalta taso, joka vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen. Tällöin pystytään paremmin tunnistamaan kohteet, joissa hyvän tilan edellytykset eivät ehkä täyty ja jotka siksi vaativat seurantaa. Lisäksi pystytään löytämään tärkeimmät tarvittavat hoitotoimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Tässä tutkimuksessa arvioitiin 32 Länsi-Suomen alueen kosken pohjaeläimistön tila osana ekologista tilaa sekä selvitettiin, miten eri maankäyttömuodot ja muu ihmistoiminta siihen vaikuttavat. Erityisenä tavoitteena oli arvioida keskeisille ympäristöpaineille pohjaeläimistön hyvän tilan vaarantava kriittinen taso. Suurimmassa osassa tutkimuskoskia pohjaeläimistön tila oli erinomainen tai hyvä, mutta kuuden kosken tila oli hyvää heikompi. Tulosten perusteella pohjaeläimistön ja sitä kautta ehkä koko virtaveden hyvän tilan saavuttaminen vaarantuu maatalousalueosuuden ollessa yli 10 % valuma-alueen pinta-alasta. Tutkimuskoskien pohjaeläimistön tilaa heikensi veden typpi-, fosfori-, kiintoaine- ja alumiinipitoisuuden sekä sameuden, johtokyvyn ja happamuuden kasvu. Useiden vedenlaatumuuttujien, kuten typen ja fosforin, pitoisuudet kasvoivat valuma-alueen maatalousalueosuuden kasvaessa, kun taas veden alumiinipitoisuuden tai happamuuden kasvu ei ollut yhteydessä valuma-alueen maanviljelyyn. Valuma-alueen koolla, uoman perkauksella, virtaveden lähtöpisteellä, säännöstelyllä, ojituksen määrällä, kosken varjostuksella tai vesisammaleiden peittävyydellä ei juuri havaittu olevan yhteyttä pohjaeläimistön tilaan. Näiden muuttujien mittaaminen ei ole yhtä yksiselitteistä kuin vedenlaadun, sillä esimerkiksi perkauksen voimakkuutta tai siitä kulunutta aikaa ei voitu mitata tämän tutkimuksen yhteydessä. Eri tekijöiden vaikutuksia pohjaeläimistöön ei ole helppoa erottaa toisistaan, koska pohjaeläimistössä esiintyy sekä luonnollista että ihmistoiminnasta johtuvaa vaihtelua. Seurantaa tulisi kohdistaa erityisesti tutkimuskoskiin, joissa pohjaeläimistön tila oli hyvää heikompi sekä muihin koskiin, joissa hyvän tilan tavoittaminen on vaarantunut maatalousalueosuuden tai vedenlaatutekijöiden vuoksi.

Land use in the catchment area and other human activities have widely changed the condition of running waters. The objective of the Finnish Act on Water Resources Management is to achieve at least a good status of freshwaters by 2015. According to the Decree on Water Resources Management the assessment of the condition of surface waters shall primarily be based on aquatic organisms supported by physical and chemical monitoring. One of the biological quality elements used for running waters is benthic macroinvertebrate communities in rapids. There is only little information available on the factors influencing the status of macroinvertebrate communities especially in smaller running waters. It is important to recognise these factors and the level at which the good status is endangered, thereby being able to recognise the sites where the good status may not be met and further monitoring is required. In addition, it will be possible to determine the most important management actions for achieving the good status. In this study the status of macroinvertebrate communities in 32 rapids of Western Finland were assessed as a part of the ecological status of the rapids, as well as the influences of different forms of land use and other human activities. Of special interest was assessing the critical level of key environmental pressures, which endanger the achievement of a good status. In most of the rapids studied the status of macroinvertebrate communities was high or good, although the status of six rapids was worse than good. Based on the results, achieving the good status for macroinvertabrate community and possibly for running waters as a whole, is endangered when cultivated area is more than 10 % of the catchment area. Several water quality parameters correlated with the percentage of agricultural land. Size of the catchment area, channel modifications, starting point of running water, regulation of water level, number of ditches, riparian shading or coverage of bryophytes correlated weakly if at all with the status of macroinvertebrate community. However, the effects of these variables cannot be completely ruled out as for example the magnitude of channel modification or the time passed after modification could not be measured in this study. It is not easy to distinguish the effects of different factors on macroinvertabrate community from each other or between natural and human factors. Further monitoring should be focused to study rapids where the status of the community was worse than good and to streams where the good status has been endangered by the extensive agriculture in the catchment area or by water quality decreased beyond the risk levels.