Happamuuden vaikutus pohjaeläimistön tilaan Länsi-Suomen joissa
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Euroopan unionin vesipuitedirektiivi velvoittaa jäsenmaita tarkkailemaan pintavesiensä ekologista tilaa. Pohjaeläimet ovat yksi jokien ekologisessa tila-arvioinnissa käytettävistä biologisista laatutekijöistä. Monet pohjaeläimet ovat herkkiä veden happamuudelle. Länsirannikon jokien ongelmana on ollut jo pitkään happamilta sulfaattimailta peräisin oleva hapan kuormitus. Tässä työssä tutkittiin happamuuden ajallisia ja paikallisia vaikutuksia valittujen Länsi-Suomen jokien (N = 28) pohjaeläimistöön, erityisesti pohjaeläimistön tilaan. Tutkimuksessa oli mukana 125 näytteenoton tulokset vuosilta 2007–2018. Tutkimuskoskien (N = 34) pohjaeläimistön tilaa vertailtiin kohteen pH- ja minimi-pH-arvoihin ja happamien sulfaattimaiden osuuteen valuma-alueella. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös pH:n vaikutusta joidenkin näytteissä yleisten pohjaeläintaksonien esiintymiseen. Happamuuden havaittiin heikentävän pohjaeläimistön tilaa. Pohjaeläimistön tila heikkeni sekä keskimääräisen pH:n että minimi-pH:n laskiessa ja happamien sulfaattimaiden alueosuuden noustessa. Happamuus laski myös pohjaeläinten taksoni- ja yksilömääriä. Raja-arvona voidaan pitää pH-arvoa 5,5: tätä happamampi elinympäristö vähensi selvästi pohjaeläinten esiintymistä. Koska happamuus vaikuttaa selkeästi pohjaeläimistön tilaan, hapanta kuormitusta vähentävä vesiensuojelu ja maankäytön ohjaus ovat erittäin tärkeitä toimenpiteitä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29109]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Maankäytön ja muun ihmistoiminnan vaikutukset Länsi-Suomen pienvirtavesien pohjaeläimistön tilaan
Koivunen, Jonna (2015)Valuma-alueen maankäyttö ja muu ihmistoiminta ovat muuttaneet virtavesien tilaa monin paikoin hyvin merkittävästi. Suomen vesienhoitolain tavoite on, että vesien tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitoasetuksen ... -
Alusveden hapetuksen vaikutus pienten humusjärvien syvännepohjaeläimistön tilaan
Vesala, Inka (2016)Järvien vedenlaatua ja ekologista tilaa voidaan pyrkiä parantamaan erilaisilla kunnostusmenetelmillä, joista alusveden hapetus on yksi käytetyimmistä. Alusvettä hapetetaan kierrättämällä päällysvettä pohjanläheisyyteen, ... -
Säännöstelyn ja rehevöitymisen vaikutus järvien rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilaan
Heino, Tommi (2017)Euroopan unionin vesipuitedirektiivin mukaan jokaisen jäsenvaltion pintavesien ekologisen tilan tulee saavuttaa vähintään hyvä tila, eikä jo hyvässä tilassa olevien vesistöjen tila saa heikentyä. Yhtenä biologisena ... -
Hoitotoimena tehdyn lisäveden johtamisen vaikutus Pien-Saimaan pohjaeläinyhteisöön
Mäkinen, Lotta (2022)Järvien rehevöityminen muuttaa järviekosysteemiä ja vaikuttaa muun muassa syvännepohjaeläinyhteisön rakenteeseen. Syvännepohjaeläimet ovat tärkeä osa järviekosysteemejä tarjoten ravintoa kuluttajille ja osallistuen aineiden ... -
Hakkuutähteen ja puulajin vaikutus metsämaan orgaanisen aineksen määrään ja happamuuteen
Autio, Jenni (2023)Hakkuutähteet ovat hakkuiden yhteydessä metsään jäävää puuta, jota voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Hakkuutähteillä voi olla merkitystä maaperän ominaisuuksien, kuten happamuuden ja orgaanisen aineksen määrän kannalta. ...